Yksi yksityiskohta muutti kaiken – Air Force One
Air Force One on radiokutsutunnus Yhdysvaltain ilmavoimien lentokoneelle, joka kuljettaa Yhdysvaltain presidenttiä, armeijan ylipäällikköä.

Air Force One (suom. Ilmavoimat ykkönen) on radiokutsutunnus Yhdysvaltain ilmavoimien lentokoneelle, joka kuljettaa Yhdysvaltain presidenttiä, armeijan ylipäällikköä.
Tunnus
Kutsutunnus ”Air Force One” ei riipu lentokoneesta, vaan tunnus kulkee presidentin mukana. Siten periaatteessa mikä tahansa ilmavoimien lentokone, joka kuljettaa ylipäällikköä, on 'Air Force One'. Koneen radiokutsukoodi on ”Air Force One” pääsääntöisesti vain, jos presidentti on koneessa. Kutsumerkki on ollut käytössä vakituisesti vuodesta 1954 alkaen, jota ennen samaan tarkoitukseen käytettiin kutsumerkkiä "Air Force 8610", joka kuitenkin sekoittui liian helposti samaa reittinumeroa käyttäneen Eastern Air Lines -yhtiön vuorokoneen kanssa. Kutsumerkki viittasi presidenttiä tuolloin kuljettaneen Super Constellationin rekisteritunnukseen.
Kun Richard Nixon oli ilmoittanut eroavansa presidentin virastaan, hän matkusti Air Force Onella kotiinsa Kaliforniaan. Lennon aikana seuraava presidentti Gerald Ford vannoi Washingtonissa virkavalansa. Siten kone, jolla Nixon laskeutui maahan, ei enää ollut Air Force One. Tämän tapauksen vuoksi Air Force One on noussut ilmaan yhden kerran useammin kuin se on laskeutunut.
Lentokoneet

Yleensä Air Force Onella tarkoitetaan jompaakumpaa ylipäällikön käyttöön varusteltua Boeing 747-200B -lentokonetta (ilmavoimien koodi VC-25A, rekisterinumeroiltaan 28000 ja 29000). Tunnusta Air Force One käytettiin ensimmäisen kerran vuonna 1953 Dwight D. Eisenhowerin käytössä olleesta, Columbine II -nimellä tunnetusta koneesta, joka oli Lockheed Constellation -koneen muunnelma tyyppiä VC-121E. Columbine III oli Eisenhowerin käytössä vuodesta 1954 ja se oli malliltaan Super Constellation. Vuonna 1959 sen korvasi Queenie, Boeing 707 Stratoliner VC-137A, joka oli ensimmäinen presidentin käytössä ollut suihkumoottorikone.


Air Force Onen ulkoinen väritys ja kuviointi periytyy vuodelta 1962, jolloin Raymond Loewy ja John F. Kennedy suunnittelivat sen yhdessä samana vuonna rakennettua uutta Air Force One -konetta varten. Kyseinen Boeing 707, rekisterinumeroltaan SAM 26000, astui palvelukseen lokakuussa 1962. Se oli ensimmäinen varta vasten presidentille rakennettu lentokone ja ensimmäinen, jonka myös suuri yleisö tunsi nimellä Air Force One. Sen kyydissä Kennedy matkusti kesäkuussa 1963 Berliiniin, jossa hän piti puheensa ”Ich bin ein Berliner”. Marraskuussa 1963 sama kone kuljetti presidentin Dallasiin ja toi murhatun presidentin Dallasista takaisin Washingtoniin. Samalla lennolla Lyndon B. Johnson vannoi virkavalansa. Vuonna 1972 presidentti Richard Nixon vieraili koneella Kiinassa ja Neuvostoliitossa.
Vuonna 1972 koneen seuraksi liittyi toinen samanlainen kone, rekisterinumeroltaan 27000. Tämä yksilö palveli seitsemän presidentin kaudella. Se siirtyi pois palveluksesta vuonna 2001 ja on nykyään näytteillä Ronald Reaganin presidentin kirjastossa.
| Kuva | Palveluksessa | Rek. nro. | Lentokonetyyppi | Virallinen nimitys | Lempinimi | Presidentit | Nykyinen sijainti | Lähde |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1944– | Douglas C-54 Skymaster | VC-54A | Sacred Cow | Roosevelt, Truman | Yhdysvaltain ilmavoimamuseo | |||
| 1947–1953 | Douglas C-118 Liftmaster | VC-118 | Independence | Truman | Wright-Pattersonin tukikohta | |||
| 1953– | Lockheed Constellation C-121 | VC-121A | Columbine II | Eisenhower | ||||
| –1961 | Lockheed Super Constellation | VC-121E | Columbine III | Eisenhower | Wright-Pattersonin tukikohta | |||
| 1959–1962, poistettu käytöstä 1996 | Boeing 707 Stratoliner | VC-137A | Queenie | Museum of Flight in Seattle, Washington | ||||
| 1962–1998 | 26000 | Boeing 707 | VC-137C | Air Force One | Kennedy Johnson Nixon | Wright-Pattersonin tukikohta | ||
| 1972–2001 | 27000 | Boeing 707 | C-137, 72-7000 | Air Force One, Spirit of '76 | Nixon, Ford, Carter, Reagan, H.W. Bush, Clinton, W. Bush | Ronald W. Reagan Presidential Library and Museum in Simi Valley, California. | ||
| 1990– | 28000 | Boeing 747-200B | VC-25A | Bush Sr. Obama | ||||
| 1990– | 29000 | Boeing 747-200B | VC-25A | Clinton Carter Bush Sr. Bush Jr. | ||||
| VC-25B | ||||||||
| VC-25B |
Nykyiset koneet

Boeing 747 -kalusto otettiin käyttöön vuonna 1990.
Koneissa on 30 hengen miehistö ja tilat 71 matkustajalle. Koneiden lento-ominaisuudet eivät juurikaan poikkea vakiomallista. Koneiden erikoisominaisuuksina ne on varustettu muun muassa leikkaussalilla, ilmatankkausmahdollisuudella, niiden elektroniikka on suojattu sähkömagneettista pulssia vastaan, niissä on suojatut viestiyhteydet ja omasuojalaitteet (silpun- / soihtujenheittimin) jotka antavat lentokoneille mahdollisuuden toimia liikkuvana komentokeskuksena Yhdysvaltoihin kohdistuvan hyökkäyksen sattuessa.
Seuraavat koneet
Koneet on tarkoitus korvata kahdella Boeing-yhtiön lentokoneella (muunneltu 747-8i). Kaksi konetta jäi valmistajan haltuun koska tilaaja ei lunastanut niitä.lähde?
Vuonna 2018 tehdyn sopimuksen mukaan kahden koneen yhteishinta on kiinteä 3,9 miljardia dollaria. Hanke on kuitenkin viivästynyt, josta johtuen kustannukset ylittävät varatun hinnan. Koneet oli tarkoitus toimittaa vuonna 2024, mutta tavoitteena on toimitus vuonna 2027, joka on aikaisempi kuin toinen arvio vuodelle 2029. Syitä viivästymiseen ovat muun muassa erään alihankkijan konkurssi ja koronapandemian vaikutukset toimitusketjuihin.
Donald Trump on vaatinut kauppojen perumista. Vuonna 2018 Trump määräsi, että uusien koneiden värit vaihdetaan tummansini-valkoiseksi punaisella raidalla, mikä oli sama väripaletti kuin Trumpin omassa lentokoneessa. Joe Biden kuitenkin palautti värit ennalleen.
Muut koneet


Air Force Onen seurassa liikkuu Boeing 757 C-32A -koneita. Ne kuljettavat presidenttiä niille lentoasemille, joiden kiitotie on liian lyhyt 747-koneelle. Jokin niistä on käytössä silloin, kun isompi kone rikkoutuu. Lisäksi niitä käyttävät varapresidentti, ensimmäinen nainen, kabinettisihteerit ja muut korkea-arvoiset hallituksen ja armeijan virkamiehet. Neljä konetta hankittiin vuonna 1998. Toiset neljä, vuonna 2009 hankittua 757-konetta on pidetty salassa, mutta niiden tiedetään olleen presidenttien käytössä 2010-luvun puolivälistä. Ne hankittiin käytettynä ja yksi niistä (numero 90018) kuului alun perin Finnairille. Neljän uudemman koneen kotipaikka on sama Marylandissa sijaitseva tukikohta, jossa pidetään myös presidentin Boeing 747 VC-25 -koneita.
Air Force Two
Varapresidentin koneesta käytetään tunnusta ”Air Force Two”. Yleensä kyseessä on Boeing 757 -koneen muunneltu versio, Boeing C-32.
Muut 'One' -tunnukset
- Army One – Yhdysvaltain maavoimien lentolaite, käytännössä helikopteri, joka kuljettaa Yhdysvaltain presidenttiä.
- Navy One – Laivaston lentolaite, joka kuljettaa presidenttiä. Vain yksi lentokone (S-3 Viking -tyyppinen kuljetuskone) on saanut tämän kunnian, kuljettaessaan George W. Bushin lentotukialus USS Abraham Lincolnille.
- Marine One – merijalkaväen lentolaite, käytännössä helikopteri. Käytössä esimerkiksi silloin, kun presidentti kuljetetaan Valkoisesta talosta Andrewsin lentotukikohtaan.
- Coast Guard One – Yhdysvaltain rannikkovartioston lentolaite. Toistaiseksi tällaista radiokoodia ei ole käytetty.
- Executive One – Käytetään siviililentokoneesta, joka kuljettaa Yhdysvaltain presidenttiä. Radiokoodia käytettiin kuljetettaessa Richard Nixon United Airlinesin lentokoneella Washingtonista Los Angelesiin 26. joulukuuta 1973.
Valokuvia
-
Barack Obama punaisella matolla (2009). -
Presidentin toimisto. -
Presidenttiparin yksityishytti. Sohvat voidaan muuttaa makuupaikoiksi. -
Kokoushuone Air Force Onessa. -
G. W. Bush neuvottelee Valkoisen talon kansliapäällikön kanssa 11. 9. 2001. -
Presidentti Ronald Reagan kävelee viestintäkeskuksen ohi (1982). -
Jimmy Carter ja Zbigniew Brzezinski (1977). -
Nixon hytissään (1972). -
Keskustelua ennen ruokailua (2013). -
Presidentti Clinton tapaa neuvonantajiaan (1999). -
Reagan puttaa (1985). -
George H. W. Bush ja Gerald Ford (1992). -
Obama lähdössä (2015).
Artikkeli perustuu Wikipedian sivuun Air Force One (CC BY-SA 4.0). Otsikko on Ilta-Wikin muotoilema.


