Anatomia: tästä on kyse

Anatomia (muinaiskreikan sanasta ἀνατομή, anatome 'leikkaus') tarkoittaa eliöiden muotoa ja rakennetta sekä kehon osien suhdetta toisiinsa. Se on erityisesti biologian ala, oppi eliöiden rakenteesta. Sana anatomia tulee kreikankielisistä termeistä aná (erilleen) ja témnein (leikata).

Oppia eläinten anatomiasta kutsutaan zootomiaksi, oppia kasvien anatomiasta fytotomiaksi ja ihmisen anatomia tutkii ihmisen rakennetta. Vertaileva anatomia taas vertailee eri eläinten sisäistä rakennetta selvittääkseen eri lajien välisiä sukulaisuussuhteita. Anatomia voidaan jakaa makroanatomiaan, joka tutkii esimerkiksi lihasten ja luiden rakenteita sekä mikroanatomiaan, johon kuuluvat histologia ja sytologia. Patologinen anatomia tutkii anatomiassa esiintyviä poikkeavia rakenteita.

Anatomian tutkimusta länsimaissa vaikeutti pitkään uskonnon asennoituminen kuolleiden ruumiiden leikkelyyn, ja siksi esimerkiksi keskiajalla uskottiin naisen kohdun olevan elimistössä ympäriinsä liikuskeleva pussi, joka vain loppuraskauden ajaksi ankkuroituu lantioon. Vasta valistuksen ajalla päästiin todella tutkimaan ihmisen anatomiaa pintaa syvemmältä eli dissektoimalla.

Anatomian tutkijasta käytetään nimitystä anatomi.

Pääartikkeli: Anatominen käsitteistö

Anatomiassa käytetään suurelta osin latinasta ja kreikasta johdettuja käsitteitä, jotka mahdollistavat anatomisten rakenteiden tarkan ilmaisun. Vuonna 1998 julkaistu Terminologia Anatomica on kansainvälisesti käytetty standardi, jossa on listattuna noin 7500 makroskooppisen anatomian käsitettä latinaksi ja englanniksi. Lisäksi vuonna 2008 julkaistu Terminologia histologica täydentää sitä mikroskooppisen anatomian osalta.