Hukkakaura – tätä et tiennyt
Hukkakaura on yksivuotinen heinäkasvi ja kuuluu samaan sukuun viljellyn kauran kanssa.

Hukkakaura (Avena fatua) on yksivuotinen heinäkasvi ja kuuluu samaan sukuun viljellyn kauran (Avena sativa) kanssa. Se on erittäin helposti leviävä rikkakasvi, joka haittaa varsinkin viljakasvien viljelyä. Sitä pidetään niin haitallisena, että sen torjunnasta on useissa maissa säädetty erityinen laki. Suomessa kasvin löytäjällä on ilmoitusvelvollisuus viranomaiselle. Hukkakauran saastuttama peltopinta-ala on Suomessa tällä hetkellä noin 17 % koko peltoalasta eli runsas 384 000 hehtaaria. Hukkakaura pärjää usein kevätviljan joukossa paremmin kuin syysviljassa. Hukkakaura täytyy hävittää kitkemällä tai kemiallisesti torjumalla. Kitketyt hukkakaurat täytyy hävittää polttamalla.
Hukkakauraa tavataan koko Euroopassa ja laajoilla alueilla Aasiassa. Se on levinnyt Pohjois-Amerikkaan ihmisen mukana, samoin kuin viljelty kaura. Suomessa hukkakaura on vieraslaji.
Haitallisuus
Hukkakaura on erittäin haitallinen rikkakasvi, koska se kilpailee tehokkaasti varsinaisen viljelykasvin kanssa vedestä, ravinteista ja valosta. Koska sillä ei ole käytännössä lainkaan rehuarvoa, se aiheuttaa sadolle laadunmenetyksiä. Hukkakauran siemententuotto vaihtelee paljon riippuen kilpailusta muiden viljelykasvien kanssa. Yhdestä röyhystä tulee keskimäärin 80–90 siementä, mutta juurikasmaassa se voi tuottaa 800–900 siementä ja kaurapelloilla 50–200 siementä. ja osa siemenistä varisee maahan jo ennen sadonkorjuuta. Noin 5–10% siemenistä itää syksyllä, mutta ne eivät talvehdi. Hukkakauran siemenen elinikä maassa on yleensä alle kuusi vuotta. Hukkakaura leviää herkästi ympäristössään, jos sitä ei torjuta. Sen poistaminen lohkoilta vaatii huomattavasti lisätyötä viljelijältä; kitkentä hukkakauralohkoilla vaatii useita henkilöitä, jotka kitkevät kasveja juurineen. Lisäksi kustannuksia tulee sadon laadunmenetyksistä, viljelyrajoituksista, torjunta-aineista ja torjunnan jälkeisestä tarkkailusta, jota on tehtävä jatkuvasti, koska uusia taimettuu, minkä lisäksi myös puhtaita lohkoja on tarkkailtava mahdollisten esiintymien varalta.
Hukkakauraa koskevat lait ja asetukset
- Laki hukkakauran torjunnasta (185/2002)
- Asetus hukkakauran torjunnasta (326/2002)
- Asetus hukkakaurasta kylvösiementuotannossa (43/2002, MMM:n määräyskokoelmassa)
- Asetus hukkakauran torjunnasta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta (32/2002, MMM:n määräyskokoelmassa).
Artikkeli perustuu Wikipedian sivuun Hukkakaura (CC BY-SA 4.0). Otsikko on Ilta-Wikin muotoilema.


