Kirjailija – tämän tarinan harva tietää

Kirjailija on henkilö, joka kirjoittaa tai on kirjoittanut kirjoja, varsinkin kaunokirjallisia teoksia.

Suomessa kaunokirjailijoiden etujärjestö on Kirjailijaliitto, johon ”hyväksyminen edellyttää, että hakija on julkaissut sellaisia suomenkielisiä, taiteellisesti korkeatasoisia teoksia, että häntä niiden perusteella voidaan pitää kirjailijana”. Liitossa on noin 860 jäsentä. Suomenruotsalaisten kaunokirjailijoiden yhdistys on Finlands svenska författareförening. Sekä suomen- että ruotsinkielisiä tietokirjailijoita edustaa Suomen tietokirjailijat, jossa on yli 3 300 jäsentä.

Kansainvälinen Pen on vuonna 1921 perustettu kansainvälinen kirjailijaliitto, joka puolustaa sananvapautta ja käyttää tunnettujen jäsentensä vaikutusvaltaa parantamaan oloja maissa, joissa kirjailijoiden oikeuksia loukataan.^lähde?

Kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanasto palvelee kirjallisuuden tekijöitä eli kirjailijoita ja kääntäjiä. Sanasto kerää ja tilittää kirjallisuuden käyttökorvauksia, valvoo tekijänoikeuksia ja neuvoo tekijänoikeuskysymyksissä. Sanastossa on yli 20 000 asiakasta.

Vuonna 2014 Kirjailijaliitolla oli noin 670 jäsentä. Heidän kirjailijankeskitulonsa olivat 10 000 euroa vuodessa. Huonoimmin ansaitsevan neljänneksen mediaanitulo oli 500 euroa vuodessa, parhaiten ansaitsevan neljänneksen 5 000 euroa vuodessa. Kirjoittamistaan teoksista liiton jäsenet saavat noin 2 000 euroa vuodessa; loput 8 000 euroa tulevat apurahoista ja muista vastaavista lähteistä.

Vuonna 2022 suomalaisten kaunokirjailijoiden teostensa myynnistä ja tekijänoikeuskorvauksista saama mediaanitulo oli 1 713 euroa vuodessa. Noin puolet suomalaisista kirjailijoista teki kirjailijan työn ohella jotakin muuta työtä. Kaunokirjailijoiden vuositulojen mediaani oli 12 600 euroa. Tietokirjailijoiden kirjoittamalla saatujen tulojen mediaani oli 606 € vuodessa.

Kirjailijaliiton puheenjohtajan mukaan Suomessa alle viisi kirjailijaa elää pelkällä kirjojen kirjoittamisella, tietokirjallisuudella muutama enemmän.

BookBeatin toimitusjohtajan mukaan yhtiön äänikirjoilla on yli 350 000 suomalaista käyttäjää, jotka maksavat 150 euroa vuodessa ja tästä 60 % annetaan kustantajille ja kirjailijoille. Äänikirjojen ansiosta suomalaiset kirjailijat eivät ole koskaan ennen saaneet näin paljon tekijänoikeuskorvauksia siitä huolimatta, että nykyään kirjojen kanssa kilpailevat Tiktok, Netflix ja lukuisat muut uudet ajanvietteet. HS:n mukaan kustantamoiden myynti on kuitenkin paljon alempi kuin vuosien 2007–2011 huipussa.

Painettu kovakantinen kirja tuotti kirjailijalle keskimäärin 3,10 euroa myydyltä kappaleelta vuonna 2019. Äänikirjasta kirjailijalle maksettu palkkio oli keskimäärin 0,67 euroa myydyltä kappaleelta.

Kustantajan verottomasta myyntitulosta kirjailija sai 13 % äänikirjoista, 12 % pokkareista ja 21 % ei-pokkareista (kova- ja pehmeäkantiset), 21 % kirjakerhoista ja 23 % sähkökirjoista vuonna 2017. Kirjailija Karo Hämäläisen mukaan menestyvän kirjailijan ei kannata suostua äänikirjasopimuksiin alle 40 prosentin palkkiolla.

Valtavilla tekstimassoilla koulutetun tekoälyn pelätään vievän kirjailijoiden työn. Kirjailija Tuomas Kyrön mukaan hän itsekin on tekstimassojen kouluttama ja toisaalta tekoäly voi tehostaa kirjailijan työtä kuten kirjoituskoneet ja tekstinkäsittelyohjelmat aikoinaan.