Länsi-Suomen lääni – ja syy, miksi sinne kannattaa mennä

Länsi-Suomen lääni (ruots. Västra Finlands län) oli vuosina 1997–2009 yksi Suomen lääneistä. Lääni sijaitsi maan länsiosassa, sen pääkaupunki oli Turku ja väkiluvultaan suurin kaupunki Tampere. Etelässä lääni rajoittui Etelä-Suomen lääniin, idässä Itä-Suomen lääniin ja pohjoisessa Oulun lääniin.

Läänin pinta-ala oli 105 900,72 km², josta

• maata 74 239,54 km²,
• sisävesiä 6 909,15 km² ja
• merialueita 24 752,03 km².

Lääni oli pinta-alaltaan Suomen toiseksi suurin lääni – suurin mikäli merialueet lasketaan mukaan – kattaen noin 27 prosenttia koko maan pinta-alasta.

Vuoden 1997 lääniuudistuksessa Länsi-Suomen lääni luotiin yhdistämällä Turun ja Porin lääni, Vaasan lääni ja Keski-Suomen lääni sekä Hämeen läänin pohjoisosat.

Länsi-Suomen lääni muodostui seitsemästä maakunnasta: Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Satakunta ja Varsinais-Suomi.

Läänien lakkautuksen yhteydessä valtion aluehallintoa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella siirtyi hoitamaan Lounais-Suomen aluehallintovirasto. Pirkanmaan, Keski-Suomen, Pohjanmaan sekä Keski- ja Etelä-Pohjanmaan alueilla vastaavia tehtäviä hoiti Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto. Vuoden 2026 alusta valtaosa aluehallintovirastojen tehtävistä siirtyi valtakunnalliselle Lupa- ja valvontavirastolle.

Länsi-Suomen alueella oli noin 2400 eaa myöhäisen kampakeraamisen kulttuurin rinnalla nuorakeraaminen kulttuuri ja noin 2000-1500 eaa Kiukaisten kulttuuri, joka ulottui eteläisen Hämeen järviseudulle saakka. Kyröjnoen alueella 800-luvulle saakka asunutta väestöä kutsutaan muinaiskyröläisiksi. Tuolta alueelta asutus hävisi viikinkiajalla lyhyen ajan sisällä. Kuitenkin tuon alueen rautakautinen väestö tunnetaan edelleen hyvin. Muinaiskyröläisten asitusalue ulottui Kyrönjoen alajuoksulla joen molemmille puolille, Ylistaroon saakka. Heidän kulttuurinsa muistutti Lounais-Suomen kulttuuria ja siinä oli myös vaikutteita Skandinaviasta. Tuolla alueelta ovat löytyneet Leväluhdan muinaisjäännökset, joka on hautapaikka, mihin on haudattu noin sata ihmistä. Yksi Suomen vanhimmista teistä on Hämeen härkätie, joka oli olemassa jo 800-luvulla. Se kulkee Turusta Hämeenlinnaan. Hämeen alueella on muinoin todennäköisesti ollut paljon saamelaisasutusta. 1200-luvun lopulla muodostuivat sinettimaakunnat entisten Satakunnan ja Hämeen maakuntien alueelle. Ensimmäinen Kanta-Hämettä koskenut maininta on novgorodilaisten esitetty aikakirjassa vuodelta 1042. 1300-luvulla Hämeestä tuli linnanläänin hallinnon alue ja keskuksena oli Hämeen linna. Entisaikoina vilja puitiin Länsi-Suomessa luuvassa, erillisessä puintihuoneessa. Pohjanmaalaiseen ruokaperinteeseen on historian aikana tullut vaikutteita Ruotsista sekä Lapista ja Kainuusta.

Länsi-Suomen lääninhallitus oli seitsemän ministeriön ohjaama valtion aluehallintoviranomainen. Lääninhallituksen tehtävä oli edistää läänin asukkaiden hyvinvointia ja tukea kuntia peruspalveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä.

Lääninhallitus sijaitsi Turussa ja muut palvelupisteet Jyväskylässä, Tampereella, Porissa ja Vaasassa.

Länsi-Suomen läänissä oli seitsemän maakuntaa ja 30 seutukuntaa:

• Etelä-Pohjanmaan maakunta
  • Järviseudun seutukunta
  • Kuusiokuntien seutukunta
  • Seinäjoen seutukunta
  • Suupohjan seutukunta
• Keski-Pohjanmaan maakunta
  • Kaustisen seutukunta
  • Kokkolan seutukunta
• Keski-Suomen maakunta
  • Joutsan seutukunta
  • Jyväskylän seutukunta
  • Jämsän seutukunta
  • Keuruun seutukunta
  • Saarijärven–Viitasaaren seutukunta
  • Äänekosken seutukunta
• Pirkanmaan maakunta
  • Etelä-Pirkanmaan seutukunta
  • Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta
  • Lounais-Pirkanmaan seutukunta
  • Luoteis-Pirkanmaan seutukunta
  • Tampereen seutukunta
  • Ylä-Pirkanmaan seutukunta
• Pohjanmaan maakunta
  • Kyrönmaan seutukunta
  • Pietarsaaren seutukunta
  • Suupohjan rannikkoseutu
  • Vaasan seutukunta
• Satakunnan maakunta
  • Pohjois-Satakunnan seutukunta
  • Porin seutukunta
  • Rauman seutukunta
• Varsinais-Suomen maakunta
  • Loimaan seutukunta
  • Salon seutukunta
  • Turun seutukunta
  • Vakka-Suomen seutukunta
  • Turunmaan seutukunta

Länsi-Suomen lääni jakautui vuonna 2009 142 kuntaan.

Läänin asukasluvultaan suurimmat kunnat olivat lakkautettaessa:

1. Tampere, 211 544
2. Turku, 176 157
3. Jyväskylä, 129 634
4. Pori, 76 641
5. Vaasa, 59 185
6. Seinäjoki, 57 018
7. Salo, 54 896
8. Kokkola, 45 902
9. Rauma, 39 793
10. Nokia, 31 362

Läänin lakkauttamisen jälkeiset muutokset

• Heikki Koski 1997–2003
• Rauno Saari 2003–2009

Länsi-Suomen läänin vaakuna luotiin yhdistämällä Varsinais-Suomen ja Satakunnan historiallisten maakuntien vaakunat sekä asettamalla alaosaan kolme kärppää Pohjanmaan historiallisen maakunnan vaakunasta. Kilven päällä oli herttuakunnan kruunu Varsinais-Suomen ja Satakunnan vaakunoista.

Oikeaoppisesti vaakunan alaosankin olisi kuulunut olla halkoinen, jonka heraldisesti oikeanpuoleisessa kentässä Hämeen historiallisen maakunnan vaakuna ja vasemmanpuoleisessa Pohjanmaan vaakuna. Tämä siksi, että läänin alueella oli Varsinais-Suomen, Satakunnan ja osan Pohjanmaata lisäksi myös osa historiallista Hämettä, lähinnä sen pohjoisosa.