Paasikiven–Kekkosentie – tänne haluaa nyt jokainen

Paasikiven–Kekkosentie eli Rantaväylä on Tampereella sijaitseva vilkas autoliikenteen väylä, joka toimii seudullisena läpikulkutienä sekä merkittävänä sisäänajoreittinä kaupungin keskustaan. Se on Suomen valtion omistama nelikaistainen maantie ja osa valtatietä 12. Paasikiven–Kekkosentie sijoittuu Nokian moottoritien ja Teiskontien liittymän väliin.

Alkuperäinen Paasikiven–Kekkosentie oli seitsemän kilometriä pitkä, ja se rakennettiin useassa vaiheessa. Ensimmäinen osa valmistui Näsijärven etelärannalle ja Tampereen ydinkeskustan pohjoispuolelle 1970-luvun puolivälissä. Viimeinen osa Petsamon kohdalla avattiin liikenteelle vuonna 1989. Suunnitteluvaiheessa väylästä käytettiin nimeä Kehätie, mutta myöhemmin läntinen osa sai kaupungin asemakaavassa nimen Paasikiventie ja itäinen osa nimen Kekkosentie. Paasikiventie vaihtui Kekkosentieksi Tammerkosken rannassa Näsinsillan itäpäässä.

Paasikiventie ja Kekkosentie olivat alun perin kaupungin hallinnoimia ja hoitamia katuja, mutta 1990-luvun puolivälissä ne muutettiin valtion ylläpitämiksi yleisiksi teiksi. Mustanlahden ja Naistenlahden välistä tieosuutta levennettiin vuonna 1997.

Vuonna 2016 valmistunut pari kilometriä pitkä Rantatunneli muutti väylän linjausta niin, että Paasikiventie sijaitsee nykyään tunnelin länsipuolella (Santalahdesta länteen) ja Kekkosentie tunnelin itäpuolella (Naistenlahdesta itään). Tunneliosuus ei ole Paasikiven- eikä Kekkosentietä, vaan maanalaisen tien nimi on Rantatunneli. Tunnelin myötä Santalahden ja Naistenlahden välinen maanpäällinen tieosuus jäi pois valtatie 12:n käytöstä, ja se sai tässä yhteydessä uudet nimet Paasikivenkatu ja Kekkosenkatu sekä niiden välissä Tampellassa kulkevalla osuudella Ranta-Tampellan katu. Katu-pääte kertoo siitä, että tien hoitovastuu kuuluu Tampereen kaupungille.

Paasikiventien nimi viittaa presidentti Juho Kusti Paasikiveen, joka asui varhaislapsuudessaan Tampereella. Kun kadunnimi 1970-luvun alussa merkittiin asemakaavaan, Paasikiven syntymästä oli tullut kuluneeksi sata vuotta. Vuonna 1977 asemakaavaan otetulla nimellä Kekkosentie on puolestaan haluttu kunnioittaa presidentti Urho Kekkosta, jolla oli Tampere-yhteyksiä liikemies Kalle Kaiharin kautta.

Paasikiven–Kekkosentien valmistumisaikaan Suomen ulkopolitiikassa vallitsi niin sanottu Paasikiven–Kekkosen linja.