1973 – tätä et tiennyt

Vuosi 1973 oli normaalivuosi, joka alkoi maanantaista.

• 1. tammikuuta – Kemijärven, Kuusankosken, Lieksan, Mäntän ja Äänekosken kauppalat muuttuivat kaupungeiksi. Bromarv ja Uusikaarlepyy muuttuivat kaksikielisiksi kunniksi. Kaarlelan, Kaskisten, Kauniaisten, Kirkkonummen, Pohjan ja Porvoon kielienemmistö muuttui ruotsinkielisestä suomenkieliseksi.
• 1. tammikuuta – Suomessa tehtiin siihenastinen ennätysmäärä kuntaliitoksia:
  • Alatornion ja Karungin kunnat liitettiin Tornion kaupunkiin
  • Bergön ja Petolahden kunnat liitettiin Maalahden kuntaan
  • Björköbyn, Koivulahden, Raippaluodon ja Sulvan kunnat liitettiin Mustasaaren kuntaan (osa Sulvasta liitettiin Vaasan kaupunkiin)
  • Eräjärven kunta liitettiin Oriveden kuntaan
  • Karkun ja Tyrvään kunnat liitettiin Vammalan kaupunkiin
  • Kemijärven maalaiskunta liitettiin Kemijärven kauppalaan, joka muuttui samalla kaupungiksi
  • Lapväärtin, Siipyyn ja Tiukan kunnat liitettiin Kristiinankaupunkiin
  • Nurmeksen maalaiskunta liitettiin Nurmeksen kauppalaan
  • Paattisten kunta liitettiin Turun kaupunkiin
  • Paavolan ja Revonlahden kunnat yhdistettiin uudeksi Ruukin kunnaksi
  • Pielisjärven kunta liitettiin Lieksan kauppalaan, joka muuttui samalla kaupungiksi
  • Pirttikylän ja Ylimarkun kunnat sekä pieni osa Korsnäsin kunnasta liitettiin Närpiön kuntaan
  • Pohjaslahden kunta liitettiin osittain Vilppulan ja osittain Virtain kuntaan
  • Raution kunta liitettiin Kalajoen kuntaan
  • Riistaveden kunta liitettiin Kuopion kaupunkiin
  • Saloisten kunta liitettiin Raahen kaupunkiin
  • Simpeleen kunta liitettiin Rautjärven kuntaan
  • Suoniemen kunta liitettiin Nokian kauppalaan ja siirrettiin samalla Turun ja Porin läänistä Hämeen lääniin
  • Sääksmäen kunta liitettiin Valkeakosken kaupunkiin
  • Säämingin kunta liitettiin osittain Savonlinnan kaupunkiin, osittain Punkaharjun kuntaan
• 1. tammikuuta – Isosta-Britanniasta, Irlannista ja Tanskasta tuli EEC:n jäseniä. Samalla ne erosivat Euroopan vapaakauppajärjestöstä.
• 1. tammikuuta – Kaksi vuotta koekäytössä ollut postinumerojärjestelmä otettiin Suomessa virallisesti käyttöön.
• 1. tammikuuta – Arkkipiispa Martti Simojoki tuomitsi uuden vuoden saarnassaan Yhdysvaltain toiminnan Vietnamissa luonnehtien sitä ”mielettömäksi ja rikolliseksi tuhotyöksi”.
• 2. tammikuuta – Yhdysvallat aloitti uudelleen Pohjois-Vietnamin pommittamisen.
• 2. tammikuuta – TPSL poistettiin puoluerekisteristä puolueen omasta pyynnöstä.
• 9. tammikuuta – Presidentti Urho Kekkosen suostuttua toimikautensa jatkamiseen poikkeuslailla hallitus antoi sitä koskevan lakiesityksen eduskunnalle. Perustuslakivaliokunta aloitti lakiesityksen käsittelyn seuraavana päivänä.
• 14. tammikuuta – Elvis Presley piti suurkonsertin Havaijilla, jota seurasi suorana lähetyksenä yli 1,5 miljardia ihmistä ympäri maailman. Maailman ensimmäinen konsertti joka välitettiin satelliitilla ympäri maailman.
• 14. tammikuuta − Poikkeuslakia vastustaneet kansanedustajat järjestivät Helsingin messuhallissa puhetilaisuuden, johon osallistui noin 3 700 kuulijaa. Tilaisuudessa esiintyivät muun muassa Georg C. Ehrnrooth (RKP), Tuure Junnila (Kok.) ja Raino Westerholm (SKL).
• 15. tammikuuta – Veijo Meri sai Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon romaanista Kersantin poika. Palkinnon arvo oli 50 000 Tanskan kruunua.
• 17. tammikuuta – Ferdinand Marcos julistettiin Filippiinien elinikäiseksi presidentiksi.
• 17. tammikuuta – Eduskunta hyväksyi äänin 170–28 poikkeuslain, jolla presidentti Urho Kekkosen toimikautta jatkettiin neljällä vuodella 1. maaliskuuta 1974 alkaen. Yksi Suomen Kristillisen Liiton kansanedustaja äänesti tyhjää. Pääministeri Kalevi Sorsa syytti puheessaan poikkeuslakia vastustaneita kansanedustajia ”sisäpoliittisesti taantumukselliseksi, ulkopoliittisesti arveluttavaksi äärioikeistolaiseksi ryhmittymäksi”.
• 18. tammikuuta – Pariisin rauhankonferenssi keskeytti työnsä ”määräämättömäksi ajaksi”.
• 18. tammikuuta – Kansanedustaja Arvo Sainio loikkasi Suomen Maaseudun Puolueesta Suomen kansan yhtenäisyyden puolueeseen, mutta palasi seuraavana päivänä SMP:hen. Hän ilmoitti kuitenkin 25. tammikuuta siirtyneensä lopullisesti SKYP:iin.
• 18. tammikuuta – Eduskunnan puhemies V. J. Sukselainen vaati valtiopäivien päättäjäisissä kansanedustajilta arvokkaampaa esiintymistä. Sukselainen katsoi erityisesti eräiden SMP:n edustajien käyttäytymisen päättyneiden valtiopäivien aikana alentaneen eduskunnan arvovaltaa ja uhkasi puhemiesneuvoston ryhtyvän kurinpalautukseen, ellei järjestys eduskunnassa muutoin palaudu.
• 19. tammikuuta – Hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen Tampereen yliopiston ottamisesta valtion omistukseen.
• 20. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon aloitti toisen virkakautensa.
• 23. tammikuuta – Noin tuhat vuotta levossa ollut tulivuori Helgafjell purkautui Islannin etelärannikolla. Heimaeyn saarella olleesta Vestmannaeyjarin kaupungista tuhoutui yli 200 taloa. Tuli, laava ja tuhka peittivät suuren osan koko saaresta.
• 27. tammikuuta – Vietnamin sota päättyi Yhdysvaltain osalta Pariisin rauhansopimukseen.

• 4. helmikuuta – Kansainvälinen olympiakomitea myönsi vuoden 1976 talvikisat Itävallan Innsbruckille.
• 5. helmikuuta – Pudasjärven lento-onnettomuus: Kuusamosta Ouluun matkalla ollut Kar-Airin matkustajakone teki moottorivian vuoksi pakkolaskun keskelle asumatonta erämaata Pudasjärvellä, jolloin kolme ihmistä loukkaantui. Ruotsalainen pelastushelikopteri löysi 15 matkustajaa ja kolmen hengen miehistön vasta runsaan kolmen tunnin kuluttua onnettomuudesta.
• 6. helmikuuta – Hyvinkään kihlakunnanoikeus tuomitsi Kytäjän kartanon omistajan Kai Vähäkallion kolmesta taposta 15 vuodeksi kuritushuoneeseen. Surmatyöt olivat tapahtuneet kartanon mailla edellisen vuoden toukokuussa. Mielentilatutkimuksen mukaan Vähäkallio oli toiminut vailla täyttä ymmärrystä. Helsingin hovioikeus piti voimassa kihlakunnanoikeuden tuomion, mutta Korkein oikeus lievensi sen joulukuussa 12 vuodeksi vankeutta.
• 7. helmikuuta – Liikenneministeriön asettama Osmo A. Wiion johtama toimikunta ehdotti, että kaapelitelevisiotoiminnan aloittamiseen riittäisi pelkkä ilmoitus.
• 8. helmikuuta – Kyproksen arkkipiispa Makarios III valittiin maan presidentiksi seuraavaksi viisivuotiskaudeksi. Hänelle ei ollut ilmoittautunut määräaikaan mennessä yhtään vastaehdokasta.
• 11. helmikuuta – Kenraali Alfredo Stroessner valittiin viidennelle virkakaudelleen Paraguayn presidentiksi.
• 14. helmikuuta – Hallitus päätti maksaa korvauksen sisällissodan aikana 1918 vankileireillä tai vankiloissa olleille punavangeille.
• 15. helmikuuta – Kansanedustaja Georg C. Ehrnrooth erosi RKP:n eduskuntaryhmästä katsottuaan tulleensa syrjityksi puolueessa. Ehrnrooth oli vastustanut jyrkästi presidentti Urho Kekkosen toimikauden jatkamista poikkeuslailla. Toinen poikkeuslakia vastustanut RKP:n edustaja Victor Procopé ilmoitti pysyvänsä toistaiseksi RKP:n eduskuntaryhmässä.
• 15. helmikuuta – Kansanedustaja Mirjam Vire-Tuominen teki nimellä rauhanlaki tunnetun eduskunta-aloitteen, jolla Suomen rikoslakiin olisi liitetty hyökkäyssodan aloittamista ja valmistelua sekä sotapropagandaa koskevat säännökset.
• 20. helmikuuta – Noin 500 oppikoulussa järjestettiin Suomen ensimmäiset kouluneuvostovaalit. Porvaririntama ja sitoutumattomat oikeistolaiset saivat annetuista äänistä 43 prosenttia, vasemmistolainen ”yleisdemokraattinen rintama" 34 prosenttia, keskusta 8 prosenttia ja poliittisesti tunnistamattomat ryhmät 13 prosenttia. Hylättyjä ääniä oli kaksi prosenttia.
• 21. helmikuuta – Israelin ilmavoimat ampui alas Libyan matkustajakoneen Siinain yllä, sata ihmistä kuoli.
• 23. helmikuuta – Leningradin kaupungin viranomaisten ilmoitettiin ryhtyneen koviin otteisiin päihtyneiden suomalaisturistien saamiseksi kuriin. Sakkorangaistukset korvattiin arestilla ja arestiin otetuilta ajettiin tukka pois.

• 5. maaliskuuta – Kaksi Lontooseen matkalla ollutta espanjalaista matkustajakonetta törmäsi toisiinsa Ranskan yläpuolella lähellä Nantesin kaupunkia. Toinen koneista syöksyi maahan, jolloin 68 ihmistä sai surmansa. Toinen teki onnistuneen pakkolaskun. Ranskan lennonjohtajat olivat tapahtumahetkellä lakossa ja useat lentoyhtiöt aloittivat Ranskan ilmatilan boikotoinnin.
• 7. maaliskuuta – Komeetta Kohoutek havaittiin.
• 8. maaliskuuta – IRA räjäytti pommin Old Baileyn edustalla Lontoon Cityssä. Yli 200 ihmistä haavoittui ja yksi kuoli sydänkohtaukseen.
• 14. maaliskuuta – Kapellimestari Leif Segerstam nimitettiin Suomen Kansallisoopperan uudeksi johtajaksi pitkään jatkuneen johtajakiistan päätteeksi.
• 16. maaliskuuta – Kuningatar Elisabet II avasi uuden London Bridgen.
• 17. maaliskuuta – Tasavallan presidentin tehtäviä hoitanut pääministeri Kalevi Sorsa vahvisti lain presidentti Urho Kekkosen toimikauden jatkamisesta.
• 18. maaliskuuta – Filippiinien presidentti Ferdinand Marcos ilmoitti, että maassa asuvien muslimien helmikuun lopulla alkanut kapina oli murskattu.
• 20. maaliskuuta – Samitan rajaselkkaus Irakin ja Kuwaitin välillä.
• 28. maaliskuuta – Ruotsin pääministeri Olof Palme antoi valtiopäiville hallituksen esityksen perustuslain muuttamiseksi siten, että kuninkaalta poistettaisiin hänen valtansa muodollisetkin jäännökset.
• 29. maaliskuuta – Viimeiset Yhdysvaltain joukot lähtivät Etelä-Vietnamista.
• 30. maaliskuuta – Muotoilija Kaj Franck ja elokuvaohjaaja Mikko Niskanen nimitettiin uusiksi taiteilijaprofessoreiksi.

• 1. huhtikuuta – Suomessa tuli voimaan laki neljän viikon vuosilomasta.
• 3. huhtikuuta – Yhdysvaltalainen Martin Cooper soitti maailman ensimmäisen kännykkäpuhelun New Yorkissa.
• 6. huhtikuuta – Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus täytti 25 vuotta. Merkkipäivää juhlistettiin molemmissa maissa.
• 7. huhtikuuta – Euroviisut järjestettiin Luxemburgissa. Kisojen isäntämaan edustaja Anne-Marie David voitti kappaleella "Tu te reconnaîtras".
• 10. huhtikuuta – Presidentti Kyösti Kallion syntymästä tuli kuluneeksi sata vuotta. Merkkipäivän kunniaksi julkaistiin postimerkki.
• 13. huhtikuuta – Länsi-Saksa ja Tšekkoslovakia pääsivät yksimielisyyteen vuonna 1938 solmitun Münchenin sopimuksen julistamisesta laittomaksi.
• 13. huhtikuuta – Suomi tunnusti Etelä- ja Pohjois-Korean.
• 16. huhtikuuta – Pioneer 11 -luotain laukaistiin matkaan.
• 19. huhtikuuta – Oikeuskansleri Risto Leskinen ehdotti, että ulkomaankauppaministeri Jussi Linnamo olisi asetettava syytteeseen valtakunnanoikeudessa sekä määräsi entisen kauppa- ja teollisuusministerin Seppo Lindblomin ja presidentin kansliapäällikön Antero Jyrängin asetettavaksi syytteeseen raastuvanoikeudessa Zavidovo-jutun vuoksi.

• 2. toukokuuta – Pankkitoimihenkilöiden lakko sulki kaikki pankit kahdeksi viikoksi Postipankkia lukuun ottamatta. Lakkoon osallistui noin 19 000 pankkitoimihenkilöä.
• 4. toukokuuta – Ulkomaankauppaministeri Jussi Linnamo erosi Zavidovo-jutun vuoksi. Hänen seuraajakseen tuli varatuomari Jermu Laine.
• 5. toukokuuta – Sosialistinen Työväenpuolue perustettiin Mikkelissä. Perustajina olivat entisen TPSL:n kannattajat, jotka olivat vastustaneet puolueen yhdistämistä SDP:hen. Puheenjohtajaksi valittiin koulunjohtaja Pentti Waltzer Karhulasta
• 7. toukokuuta – Israelissa vietettiin valtion perustamisen 25-vuotisjuhlaa.
• 7. toukokuuta – Presidentti Urho Kekkonen sanoi, ettei ulkomaankauppaministeri Jussi Linnamoa ollut syytä asettaa syytteeseen valtakunnanoikeudessa, vaikka Linnamo olikin menetellyt Zavidovo-jutun yhteydessä selvästi lain vastaisesti.
• 10. toukokuuta – Polisario-rintama muodostettiin Länsi-Saharassa.
• 14. toukokuuta – Yhdysvaltain ainoa avaruusasema Skylab laukaistiin Maata kiertävälle radalle.
• 16. toukokuuta – Suomen ja sosialististen maiden talousjärjestön (SEV) välinen yhteistyösopimus allekirjoitettiin Moskovassa.
• 18. toukokuuta – Zavidovo-vuodon oikeuskäsittely alkoi Helsingin raastuvanoikeudessa. Syyttäjä vaati entiselle kauppa- ja teollisuusministerille Seppo Lindblomille ja presidentin kansliapäällikölle Antero Jyrängille rangaistusta virkavirheestä ja salassapitovelvollisuuden rikkomisesta.
• 20. toukokuuta – Moottoripyöräilijät Jarno Saarinen ja Renzo Pasolini saivat surmansa Monzan radalla Italiassa.
• 20. toukokuuta – Senaattori Oskari Tokoin syntymän satavuotisjuhlaa vietettiin hänen kotikunnassaan Kannuksessa.
• 21. toukokuuta – Puoluejohtaja Leonid Brežnev ilmoitti Neuvostoliiton olevan valmis yhteistyöhön Euroopan talousyhteisön EEC:n kanssa.
• 23. toukokuuta – Öljy-yhtiö Esson varastoalueella Kokkolan Ykspihlajassa syttyi puolitoista vuorokautta kestänyt suurtulipalo, jossa tuhoutui lähes kahdeksan miljoonaa litraa polttoaineita.
• 25. toukokuuta – Norjan suurkäräjät hyväksyi yksimielisesti vapaakauppasopimuksen Euroopan talousyhteisön kanssa.
• 25. toukokuuta – Avaruusasema Skylab lähetettiin Maata kiertävälle radalle.

• 1. kesäkuuta – Kreikan sotilasjuntta lakkautti monarkian ja julisti maan tasavallaksi.
• 2. kesäkuuta – Kansanedustaja Raino Westerholm valittiin Suomen Kristillisen Liiton uudeksi puheenjohtajaksi Turussa pidetyssä puoluekokouksessa.
• 3. kesäkuuta – Tupolev Tu-144 putosi ilmailunäytöksessä Pariisissa, 15 ihmistä kuoli.
• 3. kesäkuuta – TPSL lopetti toimintansa.
• 6. kesäkuuta – Ruotsin valtiopäivät hyväksyi perustuslain muutoksen, joka poisti kuninkaalta hänen valtansa muodollisetkin rippeet. Laki määrättiin tulevaksi voimaan kuningas Kustaa VI Aadolfin kuoltua.
• 6. kesäkuuta – Luutnantti Jouko Myssylä ampui eversti Teppo J. Suonperän Luonetjärven varuskunnassa.
• 10. kesäkuuta – Kauppa- ja teollisuusministeri Jan-Magnus Jansson jätti Ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtajuuden Sipoossa pidetyssä puoluekokouksessa. Hänen seuraajakseen valittiin puolustusministeri Kristian Gestrin.
• 14. kesäkuuta – Länsi-Saksa haki YK:n jäsenyyttä.
• 15. kesäkuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti maa- ja metsätalousministeri Erkki Haukipuron Oulun läänin ja kansanedustaja Valdemar Sandelinin Hämeen läänin maaherraksi. Uudeksi maa- ja metsätalousministeriksi nimitettiin kansanedustaja Heimo Linna. Uusiksi kansanedustajiksi tulivat Haukipuron tilalle Mauno Manninen ja Sandelinin tilalle Antti Halme.
• 16. kesäkuuta – Neuvostoliiton puoluejohtaja Leonid Brežnev saapui kymmenen päivän vierailulle Yhdysvaltoihin.
• 17. kesäkuuta – Ähtärin eläinpuisto avattiin Väinö Jaakolan aloitteesta.
• 18. kesäkuuta – Kansanedustaja Pirkko Aro loikkasi Liberaalisesta kansanpuolueesta SDP:hen.
• 30. kesäkuuta – Afrikan keskiosassa sattui täydellinen auringonpimennys, joka kesti poikkeuksellisen kauan eli yli seitsemän minuuttia.
• 30. kesäkuuta – Suomen kansan yhtenäisyyden puolue (SKYP) piti ensimmäisen puoluekokouksensa Jyväskylässä. Puolue valitsi puheenjohtajakseen professori Eino Haikalan.

• 2. heinäkuuta – Elinkeinohallitus aloitti toimintansa.
• 3. heinäkuuta – ETYKin ulkoministerikokous alkoi Helsingissä.
• 5. heinäkuuta – Ruandassa tehtiin veretön vallankaappaus.
• 6. heinäkuuta – Tunisian presidentti Habib Bourguiba luonnehti Jordanian valtiota brittiläisten aikaansaamaksi keinotekoiseksi luomukseksi. Jordania katkaisi välittömästi diplomaattisuhteensa Tunisiaan.
• 10. heinäkuuta – Bahama itsenäistyi.
• 13. heinäkuuta – Presidentti Urho Kekkonen myönsi eron kansliapäällikkö Antero Jyrängille. Jyränki oli pyytänyt eroa virastaan, koska hän katsoi Zavidovo-jutun heikentäneen oleellisesti hänen mahdollisuuksiaan sen hoitamiseen.
• 17. heinäkuuta – Iso-Britannia tunnusti Pohjois-Vietnamin.
• 18. heinäkuuta – Viking Linen autolautta Viking 1 ajoi karille Kapellskärin edustalla. Vahingot jäivät vähäisiksi.
• 20. heinäkuuta – Ranska jatkoi ydinkokeita Mururoalla vastalauseista huolimatta.
• 28. heinäkuuta – X Maailman opiskelijoiden ja nuorison festivaali alkoi Itä-Berliinissä DDR:ssä
• 30. heinäkuuta – Enontekiöllä järjestettiin uudet kunnallisvaalit. Syksyn 1972 vaaleista oli tehty valitus leimaamattomien äänestyslippujen vuoksi. Keskustapuolue voitti yhden paikan SMP:ltä, muuten puolueiden voimasuhteet pysyivät ennallaan.

• 1. elokuuta – Tiekohtaiset nopeusrajoitukset tulivat kokeiluluonteisesti käyttöön Turun ja Porin, Uudenmaan, Kymen, Hämeen, Mikkelin, Vaasan ja Keski-Suomen läänien alueilla.
• 3. elokuuta – Suomi ja Chile allekirjoittivat keskinäisen 40 miljoonan markan kehitysluottosopimuksen.
• 5. elokuuta – Musta syyskuu -terroristijärjestö surmasi kolme ja haavoitti 56:ta ihmistä Ateenan lentokentällä.
• 6. elokuuta – Kova tuuli irrotti Pyhäjärven ylittävän, rakenteilla olleen Nokian ja Pirkkalan välisen yhdystien siltalohkon ankkureistaan. Betoninen 70 metrin pituinen ja 280 tonnin painoinen lohko ajelehti lähelle Tampereen Pispalan rantaa ja hinattiin myöhemmin takaisin paikoilleen.
• 15. elokuuta – Yhdysvallat lopetti Kambodžan pommitukset, mikä päätti 15 vuotta kestäneet sotatoimet Kaakkois-Aasiassa.
• 15. elokuuta – Ilta-Sanomat uutisoi virheellisesti poplaulaja Salomonin hukkuneen uimarannalla Espoossa. Todellisuudessa Salomon ei ollut kuollut, vaan kyse oli lavastuksesta hänen uransa nostattamiseksi.
• 22. elokuuta – Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon myönsi eron ulkoministeri William P. Rogersille ja nimitti hänen tilalleen ulko- ja turvallisuuspoliittisen neuvonantajansa Henry Kissingerin.
• 23. elokuuta – Norrmalmstorgilla Tukholmassa tapahtui pankkiryöstö, jossa ryöstäjä otti neljä panttivankia. Tilanne päättyi 28. elokuuta poliisin laskettua kaasua pankkiholviin. Jotkut panttivangeista samastuivat ryöstäjään, mistä syystä ilmiö tunnetaan Tukholma-syndroomana.
• 24. elokuuta – Ensimmäinen Uuno Turhapuro -elokuva Uuno Turhapuro sai ensi-iltansa.
• 27. elokuuta – Henry Kissinger nimitettiin Yhdysvaltojen ulkoministeriksi.
• 29. elokuuta – Miljoonas Ski-Doo-moottorikelkka valmistui.

• 1. syyskuuta – Libyan vallankumousneuvosto ilmoitti kansallistaneensa kuusi ulkomaista öljy-yhtiötä.
• 1. syyskuuta – Kööpenhaminassa hotelli Hafniassa raivonnut tulipalo surmasi 35 henkeä.
• 3. syyskuuta − Presidentti Urho Kekkonen ja Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin muurasivat Svetogorskissa (Enso) selluloosa- ja paperitehtaan peruskiven.
• 4. syyskuuta – Tanskan kuningatar Margareeta II ja prinssi Henrik saapuivat kolmipäiväiselle valtiovierailulle Suomeen.
• 6. syyskuuta – Neuvostoliittolainen kirjailija Aleksandr Solženitsyn ilmoitti, että turvallisuuspoliisi KGB oli takavarikoinut Leningradissa hänen julkaisemattoman Vankileirien saaristo -teoksensa käsikirjoituksen.
• 7. syyskuuta – Ylijohtaja Seppo Lindblom tuomittiin Helsingin raastuvanoikeudessa 1 250 markan sakkoon Zavidovo-vuodon vuoksi.
• 9. syyskuuta − Pohjois-Korea vietti perustamisensa 25-vuotisjuhlia.
• 9. syyskuuta − Kuuba katkaisi diplomaattisuhteensa Israeliin.
• 11. syyskuuta – Chilen presidentti Salvador Allende kuoli sotilasvallankaappauksessa ja Augusto Pinochet siirtyi maan johtoon 17 vuoden ajaksi. Maan rajat suljettiin, parlamentti hajotettiin ja vasemmistolaisten vangitsemiset ja teloitukset alkoivat.
• 13. syyskuuta – Suomi, Ruotsi ja Tanska keskeyttivät kehitysavun antamisen Chilelle. Poliittinen vasemmisto vaati Suomea katkaisemaan diplomaattisuhteensa Chileen.
• 15. syyskuuta – Ruotsin Kustaa VI Aadolf kuoli, Kaarle XVI Kustaa nousi valtaistuimelle. Uusi kuningas otti tunnuslauseekseen För Sverige – i tiden (Ruotsin hyväksi – ajan hengessä). Kustaa VI Aadolf haudattiin Hagan linnan puistoon 25. syyskuuta.
• 18. syyskuuta – Länsi- ja Itä-Saksa sekä Bahamasaaret hyväksyttiin YK:n jäsenmaiksi.
• 18. syyskuuta – ETYKin toinen vaihe alkoi Genevessä Sveitsissä.
• 20. syyskuuta – Poliittinen äärivasemmisto järjesti Suomen ja EEC:n välisen vapaakauppasopimuksen vastaisia mielenosoituksia eri puolilla maata. Eduskuntatalon edustalla pidetyssä mielenosoituksessa puhuivat mm. SKP:n puheenjohtaja Aarne Saarinen ja SDP:n kansanedustaja Ilkka Taipale.
• 21. syyskuuta – Neuvostoliitto ja Itä-Saksa katkaisivat diplomaattisuhteensa Chileen.
• 22. syyskuuta – Iso-Britannia tunnusti Chilen sotilashallituksen.
• 23. syyskuuta – Välillä 17 vuotta maanpaossa ollut Juan Perón valittiin jälleen Argentiinan presidentiksi.
• 24. syyskuuta – Guinea-Bissau julistautui itsenäiseksi Portugalin alaisuudesta.
• 24. syyskuuta – Yhdysvallat tunnusti Chilen sotilashallituksen.
• 27. syyskuuta – Kansanedustajat Raimo Ilaskivi, Salme Katajavuori ja Kullervo Rainio erosivat Kokoomuksen eduskuntaryhmästä EEC-sopimukseen liittyneistä suojalaeista syntyneiden erimielisyyksien vuoksi.
• 30. syyskuuta – Tampereella, Kalevan kirkon edustalla paljastettiin kuvanveistäjä Terho Sakin muotoilema Kalevala-muistomerkki.

• 1. lokakuuta – Työsuojeluhallitus aloitti toimintansa. Pääjohtajaksi tuli entinen valtakunnansovittelija Erkki Sunila.
• 6. lokakuuta – Jom kippur -sota: Egyptin ja Syyrian joukot hyökkäsivät Israeliin juutalaisten pyhäpäivänä. Sota päättyi 26. lokakuuta.
• 6. lokakuuta – Ruotsin hallitus päätti lieventää eversti Stig Wennerströmin saaman elinkautisen vankeustuomion 20 vuodeksi vankeutta. Wennerström oli vuonna 1964 tuomittu vakoilusta Neuvostoliiton hyväksi.
• 10. lokakuuta – Yhdysvaltain varapresidentti Spiro Agnew erosi tunnustettuaan syyllistyneensä veropetokseen.
• 11. lokakuuta – Kansanedustaja Tellervo Maria Koivisto erotettiin kuukaudeksi SDP:n eduskuntaryhmästä, koska hän oli puolue- ja ryhmäpäätösten vastaisesti äänestänyt EEC-suojalakeja vastaan.
• 16. lokakuuta – Kuusi Persianlahden suurinta öljyntuottajamaata vähensi öljyntuotantoaan neljänneksellä ja korotti raakaöljyn hintaa 17 prosenttia.
• 16. lokakuuta – Hallitus antoi eduskunnalle esityksen EEC-vapaakauppasopimuksen hyväksymiseksi.
• 17. lokakuuta – Öljykriisi: arabimaat asettivat Israelia tukeneet maat boikottiin.
• 18. lokakuuta – Kansanedustajat Raimo Ilaskivi ja Kullervo Rainio palasivat Kokoomuksen eduskuntaryhmään.
• 19. lokakuuta – RKP:n johto moitti julkisesti niitä puolueen jäseniä, jotka olivat aktiivisesti toimineet toisen puolueen hyväksi. Lausuma oli suunnattu puolueen oikeistoa ja erityisesti kansanedustaja Georg C. Ehrnroothia vastaan.
• 20. lokakuuta – Sydneyn oopperatalon avajaiset.
• 22. lokakuuta − Ruotsin poliisi teki kotietsinnän vasemmistolaisen Folket i Bild/Kulturfront -lehden toimitukseen Tukholmassa. Lehti oli toukokuussa ilmestyneessä numerossaan syyttänyt Ruotsin tiedustelupalvelua (IB) vakoilusta. Poliisi pidätti viisi henkilöä, joista kolmea epäiltiin vakoilusta ja kahta avunannosta vakoiluun.
• 24. lokakuuta – Suomi ilmoitti olevansa valmis ottamaan vastaan sata chileläistä poliittista pakolaista. Ensimmäiset pakolaiset saapuivat 19. marraskuuta.
• 24. lokakuuta – Perustuslaillinen Kansanpuolue merkittiin puoluerekisteriin.
• 29. lokakuuta – Ensimmäinen Bosporinsalmen ylittävä silta, Bosporinsilta avattiin liikenteelle Istanbulissa, Turkissa.

• 4. marraskuuta – Öljykriisi: Arabimaat vähensivät öljyntuotantoa entisestään. Alankomaissa kiellettiin öljykriisin vuoksi autolla ajo kahtena peräkkäisenä sunnuntaina, 4. ja 11. marraskuuta.
• 7. marraskuuta − Metsäliitto, Nokia ja Serlachius perustivat Oy Metsä-Botnia Ab:n, jonka sellutehdas oli tarkoitus rakentaa Kaskisiin.
• 9. marraskuuta – Helsingin raastuvanoikeus tuomitsi presidentin entisen kansliapäällikön Antero Jyrängin Zavidovo-vuodon vuoksi 3 200 markan sakkoihin virkamiehen salassapitovelvollisuuden rikkomisesta.
• 11. marraskuuta – Israel ja Egypti allekirjoittivat aselevon.
• 11. marraskuuta – Mariner 10 -luotain laukaistiin radalleen.
• 13. marraskuuta – Islannin ja Ison-Britannian välinen ”turskasota” päättyi.
• 14. marraskuuta – Yhdysvallat tunnusti Taiwanin olevan osa Kiinaa.
• 14. marraskuuta – TPSL:n seuraajaksi perustettu Sosialistinen Työväenpuolue merkittiin puoluerekisteriin.
• 14. marraskuuta – Prinsessa Anne ja ratsumestari Mark Phillips vihittiin avioliittoon Lontoossa.
• 16. marraskuuta – Eduskunta hyväksyi Suomen ja EEC:n välisen vapaakauppasopimuksen äänin 141–36. Presidentti Urho Kekkonen vahvisti sopimuksen 21. marraskuuta.
• 17. marraskuuta – Kreikan hallitus julisti levottomuuksien vuoksi poikkeustilan ja ulkonaliikkumiskiellon koko maahan.
• 19. marraskuuta – Kokoomus säilytti asemansa suurimpana puolueena järjestyksessä toisissa oppikoulujen ja lukioiden kouluneuvostovaaleissa. Myös toiseksi suurin puolue SDP lisäsi kannatustaan.
• 20. marraskuuta – Eduskunta langetti SMP:n Veikko Vennamolle ja Rainer Lemströmille kahden viikon työskentelykiellon käyttäytymisrikkeiden vuoksi. J. Juhani Kortesalmi koki saman kohtalon 23. marraskuuta.
• 21. marraskuuta – Ralliautoilija Timo Mäkinen voitti ensimmäisenä suomalaisena RAC-rallin Isossa-Britanniassa.
• 25. marraskuuta – Kreikan diktaattori George Papadopoulos syöstiin vallasta sotilasvallankaappauksessa.
• 27. marraskuuta – Paasikivi-seura luovutti Finlandia-talolle neuvostoliittolaisen taidemaalarin Ilja Glazunovin maalaaman presidentti Urho Kekkosen muotokuvan, joka oli jo keskeneräisenä herättänyt huomiota. Teosta ei kuitenkaan pidetty onnistuneena ja se sijoitettiin seuran omiin tiloihin.
• 30. marraskuuta – Työministeriön osastopäällikkö, diplomi-insinööri Asko Oinas nimitettiin Lapin läänin uudeksi maaherraksi vuoden 1974 alusta lukien. Edellinen maaherra Martti Miettunen siirtyi eläkkeelle.

• 1. joulukuuta – Papua-Uusi-Guinea sai itsehallinnon.
• 1. joulukuuta – Mogens Glistrupin johtama oikeistolainen Kansallinen Edistyspuolue menestyi Tanskan kansankäräjävaaleissa. Pääministeri Anker Jørgensen jätti hallituksensa eronpyynnön vaalituloksen selvittyä.
• 3. joulukuuta – Pioneer 10 -luotain välitti ensimmäiset lähikuvat Jupiterista.
• 4. joulukuuta – Chilen hallitus julisti Ruotsin Chilen-lähettilään Harald Edelstamin ei-toivotuksi henkilöksi. Edelstam oli avustanut poliittisista syistä vainottuja ja häntä syytettiin tämän vuoksi puuttumisesta Chilen sisäisiin asioihin. ”Mustaksi neilikaksi” kutsuttu Edelstam sai sankarin vastaanoton saavuttuaan Arlandan lentokentälle Ruotsiin.
• 5. joulukuuta – Kansanedustaja Georg C. Ehrnrooth erosi RKP:stä katsottuaan jääneensä vaille vaikutusvaltaa. Hän ilmoitti hieman myöhemmin liittyneensä Perustuslailliseen Kansanpuolueeseen.
• 6. joulukuuta – Yhdysvaltain uusi varapresidentti Gerald Ford astui virkaansa.
• 10. joulukuuta – Sää lauhtui vuorokauden aikana ennätyksellisen paljon, paikoin yli 30 astetta suurimmassa osassa maata.
• 11. joulukuuta – Kairosta Sueziin johtaneen tien varrella allekirjoitettiin ns. kuuden kohdan sopimus, joka koski vankien vaihtoa ja huoltokäytävän perustamista Egyptin saarroksiin joutuneelle 3. armeijalle.
• 15. joulukuuta − Päijänne-tunnelin louhinta alkoi.
• 18. joulukuuta – Venstren puheenjohtaja Poul Hartling muodosti Tanskalle uuden hallituksen.
• 18. joulukuuta – Suomalaiset urheilutoimittajat valitsivat pikajuoksija Mona-Lisa Pursiaisen ensimmäisenä naisena vuoden parhaaksi urheilijaksi.
• 18. joulukuuta − Tukholman käräjäoikeudessa alkoi IB-vakoilujuttuun liittynyt oikeudenkäynti. Lokakuussa pidätettyjä Jan Guillouta, Peter Brattia ja Håkan Isacssonia syytettiin vakoilusta. Guillou ja Bratt olivat toukokuussa kirjoittaneet Folket i Bild/Kulturfront -lehteen artikkelin, jossa Ruotsin viranomaisia oli syytetty vakoilusta ja yhteistyöstä Yhdysvaltain tiedustelupalvelun CIA:n kanssa.
• 20. joulukuuta – Espanjan pääministeri Luis Carrero Blanco sai surmansa ETAn pommi-iskussa Madridissa.
• 20. joulukuuta – Suomen sisäasiainministeriö antoi öljykriisin vuoksi taloudellisen toiminnan sääntelystä poikkeuksellisissa oloissa annetun lain nojalla joukon määräyksiä energian säästämiseksi.
• 21. joulukuuta – YK:n pääsihteeri Kurt Waldheim avasi Genevessä Lähi-idän rauhankonferenssin, johon osallistuivat Israel, Egypti ja Jordania, mutta ei Syyria. Konferenssissa ei vuoden 1973 aikana päästy mihinkään konkreettisiin tuloksiin.
• 23. joulukuuta – Persianlahden alueen öljyntuottajamaat päättivät nostaa raakaöljyn hintaa 126 prosenttia.
• 25. joulukuuta – ARPANET kaatui reititystä haitanneen ohjelmointivirheen takia.
• 27. joulukuuta – Kansanedustaja Salme Katajavuori erosi Kokoomuksesta ja siirtyi Perustuslailliseen Kansanpuolueeseen.
• 28. joulukuuta – Espanjan valtionpäämies Francisco Franco nimitti sisäministeri Carlos Arias Navarron maan uudeksi pääministeriksi pommi-iskussa 20. joulukuuta kuolleen Luis Carrero Blancon tilalle.
• 28. joulukuuta − Energian säästämiseksi määrättiin kaikille moottoriajoneuvoille enimmäisnopeudeksi 80 kilometriä tunnissa kesäkuun 1974 loppuun saakka.
• 28. joulukuuta − Suomen Opettajain Liitto, Oppikoulunopettajain Keskusjärjestö ja Finlands Svenska Lärarförbund yhdistyivät Opettajien Ammattijärjestöksi (OAJ).
• 31. joulukuuta − "AC/DC"-yhtye perustettiin. Ryhmä soitti useita, käytännössä kokoillan keikkoja, täytenumerona tosin, Chequers-klubilla Sydneyssä maanantai- tai tiistai-iltaisin. Ensimmäisen virallisen keikkansa AC/DC soitti uudenvuoden aattona 1973. Näin kertoo Bonfire-boksin mukana seurannut kirjanen.

• ”Kiss”-yhtye perustettiin.
• ”Twisted Sister” -yhtye perustettiin.
• Nopeusrajoitusjärjestelmän kehittäminen aloitettiin Suomessa.
• Ensimmäinen kaupallinen mikrotietokone Micral N julkaistiin.

• 7. tammikuuta – Kerkko Koskinen, suomalainen muusikko (”Ultra Bra”)
• 7. tammikuuta – Jonna Tervomaa, suomalainen muusikko ja toimittaja
• 8. tammikuuta – Sean Paul Ryan Francis Henriques (”Sean Paul”), jamaikalainen dancehall-esiintyjä
• 8. tammikuuta – Henning Solberg, norjalainen ralliautoilija
• 13. tammikuuta – Nikolai Habibulin, venäläinen jääkiekkomaalivahti
• 14. tammikuuta – Giancarlo Fisichella, italialainen Formula 1 -kuljettaja
• 17. tammikuuta – Katrin Meißner, saksalainen uimari ja olympiavoittaja
• 19. tammikuuta – Antero Manninen, suomalainen sellisti
• 20. tammikuuta – Lotte Bundsgaard, tanskalainen toimittaja ja poliitikko
• 21. tammikuuta – Mette Mannonen, suomalainen TV-meteorologi
• 23. tammikuuta – Mathilde, Belgian kuningatar, kuningas Philippen puoliso
• 7. helmikuuta – Irina Björklund, suomalainen näyttelijä ja laulaja
• 11. helmikuuta – Kristian Larsson Vikernes (”Varg Vikernes”), norjalainen muusikko (”Mayhem”)
• 12. helmikuuta – Mats Jonsson, ruotsalainen sarjakuvantekijä
• 12. helmikuuta – Anu Koskinen, suomalainen näyttelijä
• 15. helmikuuta – Kateřina Neumannová, tšekkiläinen hiihtäjä (olympiavoittaja)
• 15. helmikuuta – Hanna Zetterberg, ruotsalainen näyttelijä (”Ronja Ryövärintytär”)
• 16. helmikuuta – Cathy Freeman, australialainen pikajuoksija (olympiavoittaja)
• 16. helmikuuta – Luís Montenegro, portugalilainen poliitikko
• 17. helmikuuta – Paula Tarvainen, suomalainen keihäänheittäjä
• 17. helmikuuta – Niina Päivänurmi, suomalainen iskelmälaulaja, vuoden 1997 tangokuningatar
• 21. helmikuuta – Damjan Fras, slovenialainen mäkihyppääjä
• 25. helmikuuta – Olena Zubrylova, valkovenäläinen ampumahiihtäjä
• 26. helmikuuta – Ida Wolden Bache, Norjan keskuspankin pääjohtaja
• 26. helmikuuta – Jennifer Thompson, yhdysvaltalainen uimari (moninkertainen olympiavoittaja)
• 26. helmikuuta – Maria Veitola, suomalainen radio- ja televisiotoimittaja, käsikirjoittaja ja talk show -emäntä
• 27. helmikuuta – Pablo Paz, argentiinalainen jalkapalloilija
• 27. helmikuuta – Satu Salonen, suomalainen maastohiihtäjä
• 28. helmikuuta – Eric Lindros, kanadalainen jääkiekkoilija
• 1. maaliskuuta – Bjarne Corydon, tanskalainen poliitikko
• 4. maaliskuuta – Len Wiseman, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja (Die Hard 4.0)
• 5. maaliskuuta – Eva Kristin Hansen, norjalainen poliitikko
• 7. maaliskuuta – Sébastien Izambard, ranskalainen laulaja
• 8. maaliskuuta – Anneke van Giersbergen, alankomaalainen muusikko (The Gathering)
• 10. maaliskuuta – Eva Herzigová, tšekkiläinen malli ja näyttelijä
• 13. maaliskuuta – Edgar Davids, alankomaalainen jalkapalloilija
• 15. maaliskuuta – Charme Asserdal, kansainvälisesti menestynein suomalainen ravihevonen (k. 2002)
• 19. maaliskuuta – Bernard Freman (”Bun B”), yhdysvaltalainen rap-artisti
• 20. maaliskuuta – Johanna Karimäki, suomalainen vihreiden kansanedustaja
• 23. maaliskuuta – Wendy Bruce, yhdysvaltalainen telinevoimistelun olympiamitalisti
• 23. maaliskuuta – Milorad Mažić, serbialainen jalkapalloerotuomari
• 23. maaliskuuta – Mari Kakko (Mari Sainio), suomalainen televisiojuontaja
• 24. maaliskuuta – Marcelo Delgado, argentiinalainen jalkapalloilija ja olympiamitalisti
• 25. maaliskuuta – Michaela Dorfmeister, itävaltalainen alppihiihtäjä (olympiavoittaja)
• 26. maaliskuuta – Larry Page, yhdysvaltalainen liikemies, Google Inc:n perustaja
• 29. maaliskuuta – Kasper Holten, tanskalainen teatteriohjaaja ja teatterinjohtaja
• 29. maaliskuuta – Marc Overmars, alankomaalainen jalkapalloilija
• 30. maaliskuuta – Vilma Melasniemi, suomalainen näyttelijä

• 1. huhtikuuta – Anna Carin Zidek, ruotsalainen ampumahiihtäjä (olympiavoittaja)
• 4. huhtikuuta – David Blaine, yhdysvaltalainen taikuri
• 4. huhtikuuta – Loris Capirossi, italialainen ratamoottoripyöräilijä
• 6. huhtikuuta – Sun Wen, kiinalainen jalkapalloilija ja olympiamitalisti
• 8. huhtikuuta – Khaled Badra, tunisialainen jalkapalloilija ja valmentaja
• 10. huhtikuuta – Roberto Carlos da Silva Rocha (”Roberto Carlos”), brasilialainen jalkapalloilija
• 11. huhtikuuta – David Banner, yhdysvaltalainen hip hop -artisti
• 12. huhtikuuta – Christian Panucci, italialainen jalkapalloilija
• 14. huhtikuuta – Adrien Brody, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Pianisti)
• 16. huhtikuuta – Aliaune Akon Thiam (”Akon”), senegalilais-yhdysvaltalainen laulaja
• 18. huhtikuuta – Haile Gebrselassie, etiopialainen juoksija (olympiavoittaja ja maailmanmestari)
• 27. huhtikuuta – Charles Petter Andreason (”Sharlee D'Angelo”), ruotsalainen basisti
• 29. huhtikuuta – David Belle, ranskalainen näyttelijä (parkourin kehittäjä)
• 5. toukokuuta – Kevin McBride, irlantilainen nyrkkeilijä
• 8. toukokuuta – Hiromu Arakawa, japanilainen manga-piirtäjä
• 10. toukokuuta – Sami Joensuu, suomalainen muusikko, säveltäjä ja sanoittaja
• 13. toukokuuta – Franck Dumoulin, ranskalainen pistooliampuja (olympiavoittaja)
• 15. toukokuuta – Päivi Lepistö, suomalainen laulaja (Movetron)
• 16. toukokuuta – Victoria Davey ”Tori” Spelling, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 21. toukokuuta – Susanna Heikki, suomalainen iskelmälaulaja, vuoden 2015 tangokuningatar
• 22. toukokuuta – Nikolaj Lie Kaas, tanskalainen näyttelijä
• 24. toukokuuta – Hallgeir Pedersen, norjalainen jazzkitaristi
• 24. toukokuuta – Ville Peltonen, suomalainen jääkiekkoilija
• 24. toukokuuta – Ruslana Stepanovna Lyžytško (”Ruslana”), ukrainalainen laulaja
• 29. toukokuuta – Janne Saarikivi, suomalainen kielitieteilijä
• 1. kesäkuuta – Heidi Klum, saksalainen malli ja näyttelijä
• 5. kesäkuuta – Daniel Gildenlöw, ruotsalainen laulaja ja kitaristi (Pain of Salvation)
• 10. kesäkuuta – Minna Haapkylä, suomalainen näyttelijä
• 13. kesäkuuta – Ville Laihiala, suomalainen muusikko (Sentenced)
• 14. kesäkuuta – Sami Kapanen, suomalainen jääkiekkoilija
• 15. kesäkuuta – Tore André Flo, norjalainen jalkapalloilija
• 15. kesäkuuta – Neil Patrick Harris, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 15. kesäkuuta – Tommi Kinnunen, suomalainen opettaja ja kirjailija
• 18. kesäkuuta – Eddie Cibrian, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 18. kesäkuuta – Alexandra Meissnitzer, itävaltalainen alppihiihtäjä
• 19. kesäkuuta – Letícia Spiller, brasilialainen näyttelijä
• 20. kesäkuuta – Jenílson Ângelo de Souza (”Júnior”), brasilialainen jalkapalloilija
• 21. kesäkuuta – Juliette Lewis, yhdysvaltalainen näyttelijä ja muusikko
• 22. kesäkuuta – Carson Daly, yhdysvaltalainen televisiojuontaja
• 24. kesäkuuta – Jere Lehtinen, suomalainen jääkiekkoilija
• 30. kesäkuuta – Frank Rost, saksalainen jalkapalloilija

• 4. heinäkuuta – Camui Gackt, japanilainen sanoittaja ja laulaja
• 5. heinäkuuta – Marcus Allbäck, ruotsalainen jalkapalloilija
• 5. heinäkuuta – Bengt Lagerberg, ruotsalainen muusikko (The Cardigans)
• 8. heinäkuuta – Kadafi Zaman, norjalainen toimittaja ja televisiojuontaja
• 9. heinäkuuta – Mika Pohjonen, suomalainen laulaja
• 11. heinäkuuta – Konstantinos Kenteris, kreikkalainen yleisurheilija (olympiavoittaja)
• 12. heinäkuuta – Christian Vieri, italialainen jalkapalloilija
• 14. heinäkuuta – Ville Myllyrinne, suomalainen näyttelijä
• 15. heinäkuuta – John Dolmayan, libanonilaissyntyinen rumpali (System of a Down)
• 16. heinäkuuta – Katherina Reiche, saksalainen poliitikko
• 19. heinäkuuta – Aílton Gonçalves da Silva, brasilialainen jalkapalloilija
• 19. heinäkuuta – Andrea Bræin Hovig, norjalainen näyttelijä
• 20. heinäkuuta – Peter Forsberg, ruotsalainen jääkiekkoilija
• 20. heinäkuuta – Haakon VIII, Norjan kuningas
• 20. heinäkuuta – Anni Sinnemäki, suomalainen runoilija ja kansanedustaja
• 22. heinäkuuta – Rufus Wainwright, kanadalais-yhdysvaltalainen laulaja ja lauluntekijä
• 23. heinäkuuta – Monica Lewinsky, yhdysvaltalainen kirjailija (ollessaan Valkoisen talon harjoittelijana hänellä oli suhde presidentti Bill Clintoniin)
• 25. heinäkuuta – Dani Filth, englantilainen laulaja (Cradle of Filth)
• 26. heinäkuuta – Kate Beckinsale, englantilainen näyttelijä (Pearl Harbor)
• 26. heinäkuuta – Lina Perned, ruotsalainen näyttelijä
• 30. heinäkuuta – Markus Näslund, ruotsalainen jääkiekkoilija
• 6. elokuuta – Jessica Andrea Steinhauser (”Asia Carrera”), yhdysvaltalainen pornonäyttelijä
• 6. elokuuta – Tina Nordström, ruotsalainen TV-kokki
• 8. elokuuta – François Bouchard, kanadalainen jääkiekkoilija
• 8. elokuuta – Thorsten Frei, saksalainen poliitikko
• 9. elokuuta – Filippo Inzaghi (”Pippo”), italialainen jalkapalloilija
• 9. elokuuta – Kevin McKidd, brittiläinen näyttelijä
• 11. elokuuta – Harald Rønneberg, norjalainen televisiojuontaja
• 12. elokuuta – Richard Reid, brittiläinen terroristi (Al-Qaidan ”kenkäpommin” haltija)
• 19. elokuuta – Mette-Marit, Norjan kuningatar
• 19. elokuuta – Ahmed Best, yhdysvaltalainen näyttelijä ja ääninäyttelijä
• 22. elokuuta – Howie Dorough, yhdysvaltalainen laulaja (Backstreet Boys)
• 22. elokuuta – Kristen Wiig, yhdysvaltalainen näyttelijä ja koomikko
• 25. elokuuta – Roar Uthaug, norjalainen elokuvaohjaaja
• 31. elokuuta – Scott Niedermayer, kanadalainen jääkiekkoilija
• 3. syyskuuta – Norihiko Hibino, japanilainen säveltäjä (Metal Gear -pelisarja)
• 3. syyskuuta – Jennifer Paige, yhdysvaltalainen laulaja ja lauluntekijä
• 5. syyskuuta – Rose McGowan, yhdysvaltalainen näyttelijätär
• 6. syyskuuta – Carlo Cudicini, italialainen jalkapallomaalivahti
• 6. syyskuuta – Greg Rusedski, brittiläinen tennispelaaja
• 12. syyskuuta – Hans Olav Lahlum, norjalainen kirjailija
• 12. syyskuuta – Paul Walker, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2013)
• 13. syyskuuta – Fabio Cannavaro, italialainen jalkapalloilija
• 14. syyskuuta – Nas, yhdysvaltalainen rap-laulaja
• 15. syyskuuta – Daniel, alk. Daniel Westling, Ruotsin prinssi, kruununprinsessa Victorian puoliso
• 18. syyskuuta – James Marsden, yhdysvaltalainen näyttelijä ja malli
• 19. syyskuuta – Carlos Eduardo López Avila (”Jeremías”), brittiläis-venezuelalainen pop-laulaja
• 19. syyskuuta – Jeremy Jordan, yhdysvaltalainen näyttelijä ja laulaja
• 23. syyskuuta – Toshihiro Hattori, japanilainen jalkapalloilija
• 24. syyskuuta – Matleena Kuusniemi, suomalainen näyttelijä

• 2. lokakuuta – Andri Danylko (”Vjerka Serdjutška”), ukrainalainen koomikko, laulaja ja tanssija
• 3. lokakuuta – Neve Campbell, kanadalainen näyttelijä
• 3. lokakuuta – Antti Laaksonen, suomalainen jääkiekkoilija
• 5. lokakuuta – Cédric Villani, ranskalainen matemaatikko ja Fieldsin mitalisti
• 6. lokakuuta – Ioan Gruffudd, walesilainen näyttelijä
• 7. lokakuuta – Sami Hyypiä, suomalainen jalkapalloilija
• 11. lokakuuta – Justin Lin, taiwanilainen elokuvaohjaaja, tuottaja ja käsikirjoittaja
• 13. lokakuuta – Matt Hughes, yhdysvaltalainen vapaaottelija
• 16. lokakuuta – Mahmona Khan, norjalainen kirjailija ja toimittaja
• 19. lokakuuta – Pekka Himanen, suomalainen filosofi
• 20. lokakuuta – Esko Eerikäinen, suomalainen televisioesiintyjä ja radiojuontaja
• 26. lokakuuta – Seth MacFarlane, yhdysvaltalainen animaattori, koomikko, televisiokäsikirjoittaja, ohjaaja ja näyttelijä
• 26. lokakuuta – Laura Malmivaara, suomalainen näyttelijä ja laulaja
• 28. lokakuuta – Brigitte Nganaye, keskiafrikkalainen juoksija
• 30. lokakuuta − Adam ”Edge” Copeland, kanadalainen showpainija
• 31. lokakuuta – Beverly Lynne
• 2. marraskuuta – Jason Smith, kanadalainen jääkiekkoilija
• 5. marraskuuta – Aleksei Jašin, venäläinen jääkiekkoilija
• 9. marraskuuta – Lauri Tähkä, suomalainen muusikko ja lauluntekijä
• 9. marraskuuta – Maija Vilkkumaa, suomalainen rock-laulaja
• 12. marraskuuta – Janina Frostell, suomalainen malli
• 19. marraskuuta – Stian Heimlund Skjæveland, norjalainen kuvataiteilija
• 26. marraskuuta – Peter Facinelli, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 27. marraskuuta – Sharlto Copley, eteläafrikkalainen näyttelijä, tuottaja ja ohjaaja
• 28. marraskuuta – Jade Puget, yhdysvaltalainen kitaristi (AFI)
• 29. marraskuuta – Fredrik Norrena, suomalainen jääkiekkoilija
• 2. joulukuuta – Monica Seles, serbialaissyntyinen yhdysvaltalainen tennispelaaja
• 2. joulukuuta – Jan Ullrich, saksalainen kilpapyöräilijä
• 3. joulukuuta – Holly Marie Combs, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 4. joulukuuta – Tyra Banks, yhdysvaltalainen valokuvamalli, TV-kasvo ja näyttelijä
• 5. joulukuuta – Ellen Jelinek, ruotsalainen näyttelijä
• 7. joulukuuta – Fredrik Hallgren, ruotsalainen näyttelijä
• 7. joulukuuta – Damien Rice, irlantilainen muusikko
• 8. joulukuuta – Corey Taylor, yhdysvaltalainen laulaja (Slipknot)
• 14. joulukuuta – Thuy Trang, vietnamilais-yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2001)
• 17. joulukuuta – Paula Radcliffe, brittiläinen kestävyysjuoksija
• 18. joulukuuta – Eimear Quinn, irlantilainen laulaja
• 20. joulukuuta – Antti Kasvio, suomalainen uimari
• 21. joulukuuta – Marko Yli-Hannuksela, suomalainen painija (maailmanmestari)
• 24. joulukuuta – Martin Kellerman, ruotsalainen sarjakuvataiteilija
• 24. joulukuuta – Stephenie Meyer, yhdysvaltalainen nuortenkirjailija
• 24. joulukuuta – Eddie Pope, yhdysvaltalainen jalkapalloilija
• 25. joulukuuta – Robert ”Robbie” Elliott, englantilainen jalkapalloilija
• 27. joulukuuta – Tobias Billström, ruotsalainen poliitikko
• 28. joulukuuta – Herborg Kråkevik, norjalainen näyttelijä ja laulaja
• 28. joulukuuta – Ids Postma, alankomaalainen pikaluistelija
• 30. joulukuuta – Ato Boldon, trinidadtobagolainen pikajuoksija

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1973 kuolleista henkilöistä

• 21. tammikuuta – Rosalie Erbsen (”Bambi Allen”), yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1938)
• 22. tammikuuta – Lyndon B. Johnson, Yhdysvaltain presidentti (1963–1969) (s. 1908)
• 23. tammikuuta – Asbjørn Følling, norjalainen lääkäri ja biokemisti (s. 1888)
• 25. tammikuuta – Lars Nordrum, norjalainen näyttelijä (s. 1921)
• 26. tammikuuta – Emanuel Goldenberg (”Edward G. Robinson”), romanialais-yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1893)
• 31. tammikuuta – Ragnar Frisch, vuoden 1969 ns. Nobelin taloustieteen palkinnon saanut norjalainen taloustieteilijä (s. 1895)
• 4. helmikuuta – Martti Haavio (”P. Mustapää”), suomalainen kansanrunoudentutkija ja runoilija (s. 1899)
• 8. helmikuuta – Vilho Turunen, suomalainen kansanedustaja (s. 1923)
• 9. helmikuuta – Greta Lisa Jäderholm-Snellman, suomalainen keraamikko ja vapaa toimittaja (s. 1894)
• 11. helmikuuta – Arne Drogseth, norjalainen poliitikko (s. 1893)
• 11. helmikuuta – Johannes Hans Daniel Jensen, vuoden 1963 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalainen fyysikko (s. 1907)
• 14. helmikuuta – Knut Gjengedal, norjalainen kirjailija (s. 1900)
• 14. helmikuuta – Markus Rautio (”Markus-setä”), suomalainen radiotoimittaja (s. 1891)
• 15. helmikuuta – Ali Koskimaa, suomalainen kenraaliluutnantti (s. 1906)
• 20. helmikuuta – Martin Ericsson, ruotsalainen näyttelijä (s. 1891)
• 22. helmikuuta – Elizabeth Bowen, irlantilainen kirjailija (s. 1899)
• 22. helmikuuta – Katína Paxinoú, kreikkalainen näyttelijä (s. 1900)
• 22. helmikuuta – Winthrop Rockefeller, yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko (s. 1912)
• 23. helmikuuta – Dickinson W. Richards, vuoden 1956 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen lääketieteen tutkija (s. 1895)
• 6. maaliskuuta – Pearl Comfort Sydenstricker (”Pearl S. Buck”), vuoden 1938 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut yhdysvaltalainen kirjailija (Hyvä maa) (s. 1892)
• 8. maaliskuuta – Ron McKernan (”Ron Pigpen McKernan”), yhdysvaltalainen muusikko (Grateful Dead) (s. 1945)
• 9. maaliskuuta – Vihtori Fallila, suomalainen kunnallisneuvos ja SDP:n kansanedustaja (s. 1893)
• 10. maaliskuuta – Robert Siodmak, saksalainen elokuvaohjaaja (s. 1900)
• 14. maaliskuuta – Howard H. Aiken, yhdysvaltalainen tietokonealan uranuurtaja (”Yhdysvaltain tietojenkäsittelytarpeen kattamiseen riittää kuusi elektronista tietokonetta”) (s. 1900)
• 14. maaliskuuta – Murat Bernard Young (”Chic Young”), yhdysvaltalainen sarjakuvapiirtäjä (Helmi ja Heikki) (s. 1901)
• 19. maaliskuuta – Johannes Aavik, virolainen kielitieteilijä ja viron kielen uudistaja (s. 1880)
• 25. maaliskuuta – Edward Steichen, yhdysvaltalainen valokuvaaja, taidemaalari ja kuraattori (s. 1879)
• 26. maaliskuuta – Noël Coward, englantilainen säveltäjä ja näytelmäkirjailija (s. 1899)
• 26. maaliskuuta – Mihail Kalatozov, neuvostoliittolainen elokuvaohjaaja (s. 1903)
• 27. maaliskuuta – Timo K. Mukka, suomalainen kirjailija, runoilija ja taidemaalari (Maa on syntinen laulu) (s. 1944)
• 28. maaliskuuta – Anton Karlgren, ruotsalainen lehtimies ja slavisti (s. 1882)
• 30. maaliskuuta – Reinhold Svento, suomalainen lakimies ja poliitikko (s. 1881)

• 3. huhtikuuta – Wollert Krohn-Hansen, norjalainen piispa (s. 1889)
• 4. huhtikuuta – Carmine Gallone, italialainen elokuvaohjaaja (s. 1886)
• 5. huhtikuuta – Gösta Knutsson, ruotsalainen kirjailija ja radiotoimittaja (Pekka Töpöhäntä -kirjat) (s. 1908)
• 5. huhtikuuta – David Murray, skotlantilainen Formula 1 -kuljettaja (s. 1909)
• 7. huhtikuuta – Väinö Lehtonen, suomalainen kristosofi ja kirjailija (s. 1902)
• 8. huhtikuuta – Pablo Picasso, espanjalainen taidemaalari (Guernica) (s. 1881)
• 13. huhtikuuta – Kusti Kulo, suomalainen poliitikko ja SKDL:n kunniapuheenjohtaja (s. 1887)
• 16. huhtikuuta – István Kertész, unkarilainen kapellimestari (s. 1929)
• 19. huhtikuuta – Aarne Turkka, suomalainen pastori ja kirkkohistorioitsija (s. 1906)
• 21. huhtikuuta – Weio Henriksson, suomalainen varatuomari ja ministeri (s. 1903)
• 24. huhtikuuta – Merian C. Cooper, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja ja -tuottaja (s. 1893)
• 28. huhtikuuta – Siri Derkert, ruotsalainen kuvataiteilija (s. 1888)
• 28. huhtikuuta – Clas Thunberg (”Jääkenttien Nurmi”), suomalainen pikaluistelija (viisinkertainen olympiavoittaja) (s. 1893)
• 29. huhtikuuta – Aleksandr Babitzin (”Sammy Babitzin”), suomalainen laulaja (s. 1948) (auto-onnettomuus)
• 1. toukokuuta – Asger Jorn, tanskalainen taidemaalari ja kuvanveistäjä (s. 1914)
• 6. toukokuuta – Ola Isene, norjalainen näyttelijä ja oopperalaulaja (s. 1898)
• 9. toukokuuta – Uuno Montonen, suomalainen näyttelijä (s. 1891)
• 9. toukokuuta – Martti Välikangas, suomalainen arkkitehti (s. 1893)
• 14. toukokuuta – Elmer Snowden, yhdysvaltalainen jazzmuusikko (s. 1900)
• 16. toukokuuta – Hilkka Helinä (Halttunen), suomalainen näyttelijä (s. 1916)
• 18. toukokuuta – Arvo Lehesmaa, suomalainen näyttelijä (s. 1901)
• 18. toukokuuta – Jeannette Rankin, yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko (ensimmäinen nainen Yhdysvaltain kongressissa) (s. 1880)
• 20. toukokuuta – Renzo Pasolini, italialainen moottoripyöräilijä (s. 1938)
• 20. toukokuuta – Jarno Saarinen, suomalainen moottoripyöräilijä (maailmanmestari) (s. 1945)
• 21. toukokuuta – Ivan Konev, Neuvostoliiton marsalkka (s. 1897)
• 25. toukokuuta – Runar Collander, suomalainen kasvitieteilijä (s. 1894)
• 26. toukokuuta – Karl Löwith, saksalainen historioitsija (s. 1897)
• 29. toukokuuta – P. Ramlee, Malesialainen näyttelijä ja laulaja (s. 1929)
• 4. kesäkuuta – Maurice René Fréchet, ranskalainen matemaatikko (s. 1878)
• 4. kesäkuuta – Emil Løvlien, norjalainen poliitikko (s. 1899)
• 6. kesäkuuta – Teppo J. Suonperä, suomalainen tietokilpailija ja eversti (s. 1929) (murha)
• 8. kesäkuuta – Eino Linnala, suomalainen säveltäjä ja musiikkipedagogi (s. 1896)
• 9. kesäkuuta – Erich von Manstein, saksalainen sotamarsalkka (s. 1887)
• 12. kesäkuuta – Einar Vaage, norjalainen näyttelijä (s. 1889)
• 13. kesäkuuta – Oiva Paloheimo, suomalainen kirjailija (Tirlittan) (s. 1910)
• 13. kesäkuuta – Matti Pihlaja, suomalainen näyttelijä (s. 1923)
• 14. kesäkuuta – Marko Tapio, suomalainen kirjailija (s. 1924)
• 15. kesäkuuta – Eetu Jussila, suomalainen agrologi ja Maalaisliiton kansanedustaja (s. 1882)
• 19. kesäkuuta – Gustaf Molander, ruotsinsuomalainen elokuvaohjaaja (s. 1888)
• 21. kesäkuuta – Aare Leikola, suomalainen poliitikko (s. 1893
• 24. kesäkuuta – Lauri Riikonen, suomalainen poliitikko ja maaherra (s. 1900)
• 25. kesäkuuta – Lars Tvinde, norjalainen näyttelijä (s. 1886)

• 2. heinäkuuta – Elizabeth Ruth ”Betty” Grable, yhdysvaltalainen näyttelijä (Kuinka miljonääri naidaan) (s. 1916)
• 3. heinäkuuta – Karel Ančerl, tšekkiläinen kapellimestari (s. 1908)
• 3. heinäkuuta – Laurens Hammond, yhdysvaltalainen keksijä ja soitinrakentaja (Hammond-urut) (s. 1895)
• 5. heinäkuuta – Sam Norup, ruotsalainen poliitikko (s. 1896)
• 6. heinäkuuta – Otto Klemperer, saksalaissyntyinen säveltäjä ja kapellimestari (s. 1885)
• 7. heinäkuuta – Max Horkheimer, saksalainen filosofi ja sosiologi (Frankfurtin koulukunnan perustaja) (s. 1895)
• 7. heinäkuuta – Constance Ockelman (”Veronica Lake”), yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1919)
• 11. heinäkuuta – Robert Ryan, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1909)
• 12. heinäkuuta – Lon Chaney, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1906)
• 13. heinäkuuta – Willy Fritsch, saksalainen näyttelijä (s. 1901)
• 14. heinäkuuta – Clarence White, yhdysvaltalainen kitaristi (The Byrds) (s. 1944)
• 18. heinäkuuta – Jack Hawkins, brittiläinen kirjailija (s. 1910)
• 20. heinäkuuta – Jun Fan Lee (”Bruce Lee”), yhdysvaltalainen itämaisten taistelulajien taitaja ja toimintaelokuvanäyttelijä (Lohikäärmeen kidassa) (s. 1940)
• 25. heinäkuuta – Louis Saint-Laurent, Kanadan pääministeri 1948–1957 (s. 1882)
• 27. heinäkuuta – Edward Rickenbacker, yhdysvaltalainen hävittäjälentäjä (s. 1890)
• 29. heinäkuuta – Henri Charrière, ranskalainen kirjailija (Vanki nimeltä Papillon) (s. 1906)
• 29. heinäkuuta – Roger Williamson, brittiläinen Formula 1 -kuljettaja (s. 1948)
• 30. heinäkuuta – Eeli Lepistö, suomalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko (s. 1926)
• 31. heinäkuuta – Felix Iversen, suomalainen professori ja pasifisti (s. 1887)
• 1. elokuuta – Gian Francesco Malipiero, italialainen säveltäjä (s. 1882)
• 1. elokuuta – Walter Ulbricht, DDR:n johtaja (s. 1893)
• 2. elokuuta – Jean-Pierre Grumbach (”Jean-Pierre Melville”), ranskalainen elokuvaohjaaja (Punainen ympyrä) (s. 1917)
• 4. elokuuta – Elsa Bonsdorff, suomalainen RKP:n kansanedustaja ja Högvallan seminaarin johtaja (s. 1883)
• 6. elokuuta – Fulgencio Batista, Kuuban diktaattori (s. 1901)
• 8. elokuuta – Erling Lindahl, norjalainen näyttelijä (s. 1903)
• 8. elokuuta – Vilhelm Moberg, ruotsalainen kirjailija (Maastamuuttajat) (s. 1898)
• 12. elokuuta – Walter Rudolf Hess, vuoden 1949 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut sveitsiläinen fysiologi (s. 1881)
• 12. elokuuta – Karl Ziegler, vuoden 1963 Nobelin kemianpalkinnon saanut saksalainen kemisti (s. 1898)
• 14. elokuuta – Matti Väisänen, suomalainen kauppias, tehtailija ja talousneuvos (s. 1890)
• 16. elokuuta – Selman Abraham Waksman, vuoden 1952 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut ukrainalaissyntyinen biokemisti (s. 1888)
• 17. elokuuta – Conrad Aiken, yhdysvaltalainen kirjailija (s. 1889)
• 26. elokuuta – Johannes Kjærbøl, tanskalainen poliitikko (s. 1885)
• 29. elokuuta – Søren Olesen, tanskalainen poliitikko (s. 1891)
• 31. elokuuta – Sean Aloysius O'Fearna (”John Ford”), yhdysvaltalais-irlantilainen Oscar-palkittu elokuvaohjaaja (Vaitelias mies) (s. 1894)
• 31. elokuuta – Jaakko Kahma, suomalainen elinkeinoelämän vaikuttaja, Suomen Vientiyhdistyksen toimitusjohtaja 1928–1953 (s. 1886)
• 2. syyskuuta – Şirəli Müslümov, maailman vanhimmaksi ihmiseksi väitetty azerbaidžanilainen lammaspaimen (s. 1805?)
• 2. syyskuuta – J. R. R. Tolkien, englantilainen kirjailija (Taru sormusten herrasta) ja englannin kielen professori (s. 1892)
• 5. syyskuuta – Valdemar Rautio, suomalainen kolmiloikan Euroopan-mestari (s. 1921)
• 7. syyskuuta – Olavi Seeve, suomalainen sotilaslentäjä, ilmavoimien komentaja 1958–1964 (s. 1909)
• 11. syyskuuta – Salvador Allende, Chilen presidentti (s. 1908)
• 12. syyskuuta – Armas Toivonen, suomalainen maratonjuoksija (s. 1899)
• 13. syyskuuta – Paavo Tynell, suomalainen muotoilija (s. 1890)
• 15. syyskuuta – Kustaa VI Aadolf, Ruotsin kuningas (s. 1882)
• 15. syyskuuta – Klaus Salin, suomalainen tanssija (s. 1919)
• 19. syyskuuta – Cecil Ingram Connor (”Gram Parsons”), yhdysvaltalainen muusikko (”The Byrds”) (s. 1946)
• 20. syyskuuta – Jim Croce, yhdysvaltalainen laulaja, lauluntekijä ja kitaristi (s. 1943)
• 20. syyskuuta – Ben Webster, yhdysvaltalainen tenorisaksofonisti (s. 1909)
• 21. syyskuuta – Lidija Ruslanova, venäläinen laulaja (s. 1900)
• 23. syyskuuta – A. S. Neill, skotlantilainen kasvattaja ja kirjailija, Summerhill-koulun perustaja (s. 1883)
• 23. syyskuuta – Ricardo Eliecer Neftalí Reyes Basoalto (”Pablo Neruda”), vuoden 1971 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut chileläinen runoilija (s. 1904)
• 26. syyskuuta – Anna Magnani, italialainen Oscar-palkittu näyttelijä (Tatuoitu ruusu) (s. 1908)
• 29. syyskuuta – Wystan Hugh Auden, englantilais-yhdysvaltalainen runoilija (s. 1907)
• 30. syyskuuta – Paavo Talvela, suomalainen jääkärikenraali (Mannerheim-ristin ritari) (s. 1897)

• 2. lokakuuta – Paavo Nurmi (”Lentävä suomalainen”), suomalainen juoksija (yhdeksänkertainen olympiavoittaja) (s. 1897)
• 6. lokakuuta – François Cevert, ranskalainen Formula 1 -kuljettaja (s. 1944)
• 6. lokakuuta – Jalo Lahdensuo, suomalainen kansanedustaja (s. 1882)
• 10. lokakuuta – Ludwig von Mises, itävaltalainen taloustieteilijä (s. 1881)
• 13. lokakuuta – Kyösti Käyhkö, suomalainen näyttelijä, sanoittaja ja järjestäjä (s. 1912)
• 16. lokakuuta – Gene Krupa, yhdysvaltalainen jazz-muusikko , rumpali ja orkesterinjohtaja (s. 1909)
• 18. lokakuuta – Leo Strauss, yhdysvaltalainen poliittinen filosofi (s. 1899)
• 22. lokakuuta – Pau Carles Salvador Casals i Defilló (”Pau Casals”), espanjalainen sellisti (s. 1876)
• 24. lokakuuta – Valo Konstantin Nihtilä, suomalainen eversti (asekätkennän johtaja) (s. 1896)
• 25. lokakuuta – Abebe Bikila, etiopialainen kestävyysjuoksija (olympiavoittaja) (s. 1932)
• 26. lokakuuta – Semjon Budjonnyi, Neuvostoliiton marsalkka (s. 1883)
• 28. lokakuuta – Mikkjel Fønhus, norjalainen kirjailija (s. 1894)
• 30. lokakuuta – Esko Riekki, suomalainen jääkärivärväri ja poliitikko (Etsivän keskuspoliisin johtaja 1923–1938) (s. 1891)
• 31. lokakuuta – Otto Brusiin, suomalainen oikeusfilosofi (s. 1906)
• 5. marraskuuta – Juho Heikki Männikkö (”Kuusamon Jukka”), suomalainen kirjailija (s. 1895)
• 8. marraskuuta – Unto Pusa, suomalainen taidemaalari ja professori (s. 1913)
• 11. marraskuuta – Rurik Pihkala, suomalainen maataloustieteilijä ja professori (s. 1885)
• 11. marraskuuta – Artturi Ilmari Virtanen, vuoden 1945 Nobelin kemianpalkinnon saanut suomalainen biokemisti (s. 1895)
• 12. marraskuuta – Ole Colbjørnsen, norjalainen toimittaja ja poliitikko (s. 1897)
• 13. marraskuuta – Bruno Maderna, italialainen säveltäjä ja kapellimestari (s. 1920)
• 14. marraskuuta – Lulu Ziegler, tanskalainen näyttelijä, laulaja ja teatteriohjaaja (s. 1903)
• 16. marraskuuta – Alan Watts, brittiläinen uskonnonfilosofi ja kirjailija (s. 1915)
• 17. marraskuuta – Alpo Lumme, suomalainen poliitikko ja maaherra (s. 1890)
• 25. marraskuuta – Marie Lous Mohr, norjalainen pasifisti (s. 1892)
• 1. joulukuuta – David Grün (”David Ben-Gurion”), ensimmäinen Israelin pääministeri (s. 1886)
• 1. joulukuuta – Willem Hesselink, alankomaalainen jalkapalloilija (s. 1878)
• 4. joulukuuta – Lauri Lehtinen, suomalainen kestävyysjuoksija (olympiavoittaja) (s. 1908)
• 5. joulukuuta – Robert Watson-Watt, brittiläinen fyysikko (tutkan kehittäjä) (s. 1892)
• 11. joulukuuta – Kastehelmi Karjalainen, suomalainen lausuntataiteilija (s. 1911)
• 11. joulukuuta – Gunnar Soininen, suomalainen lääkäri ja professori (s. 1904)
• 17. joulukuuta – Charles Greeley Abbot, yhdysvaltalainen astrofyysikko ja astronomi (s. 1872)
• 20. joulukuuta – Luis Carrero Blanco, Espanjan pääministeri (s. 1903) (pommiattentaatti)
• 20. joulukuuta – Walden Robert Cassotto (”Bobby Darin”), yhdysvaltalainen laulaja (s. 1936)
• 22. joulukuuta – Irna Phillips, yhdysvaltalainen näyttelijä ja käsikirjoittaja (s. 1901)
• 23. joulukuuta – Gerrit Pieter Kuiper, alankomaalais-yhdysvaltalainen tähtitieteilijä (Kuiperin vyöhyke) (s. 1905)
• 24. joulukuuta – Periyar Ramasami, intialainen liikemies ja poliitikko (dravidakansan johtaja) (s. 1879)
• 25. joulukuuta – İsmet İnönü, Turkin presidentti 1938–1950 (s. 1884)
• 25. joulukuuta – Adrian Scott, yhdysvaltalainen elokuvakäsikirjoittaja ja -tuottaja (s. 1912)
• 26. joulukuuta – Ilmari Salomies, Turun arkkipiispa (s. 1893)

• Nobelin fysiikanpalkinto: Leo Esaki, Ivar Giaever ja Brian Josephson
• Nobelin kemianpalkinto: Ernst Fischer ja Geoffrey Wilkinson
• Nobelin lääketieteen palkinto: Karl von Frisch, Konrad Lorenz ja Nikolaas Tinbergen
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Patrick White
• Nobelin rauhanpalkinto: Henry Kissinger ja Lê Ðức Thọ (kieltäytyi palkinnosta)

• Elokuvavuosi 1973
• Kirjallisuusvuosi 1973
• Musiikkivuosi 1973
• Urheiluvuosi 1973
• Videopelivuosi 1973